Tässä näytteitä tämän hetkisistä kasoista, tosin lisääkin löytyy ja tulee:
Tämä näkymä on Olokolon (Santran keksimä nimi) edestä. Olen tyhjentänyt alapihan ison kukkapenkin, koska se puski taukoamatta juolavehnää, nokkosta ja meidän kaikkien rakastamaa vuohenputkea. Kaivoin kaikki kukat ylös ja peitin alueen mansikkakankaalla. Ensi vuonna tähän laitetaan kiveytys ja kukka-altaat, puusta tai kivestä.
Tämän näköisistä levyistä oli Olokolon (ex-ruumiskellarin) lattia tehty. Pinta oli metallia, mikä oli kosteuden vuoksi ruostunut pilalle. Tuo keltainen levy on alapinta.
Sisärempasta on kaatikselle viemättä enää pieni levykasa, mutta ei ole tämäkään kovin silmäähivelevä näky, varsinkin kun se on suoraa sisääntulon vieressä. Mutta kyllä se tästä... Juuri kun elämä tuntuu synkimmältä/kasaisemmalta, rempat valmistuvat ja kasat häviävät. Kohta näitä ikäviä asioita ei edes muista.
Löytyy pihapiiristämme myös kauneutta!
Mikäs hieno musta (pöytä?) tuossa ensimmäisessä kuvassa on? Siitä tulisi tosi näyttävä, hiljakseen virtaileva suihkulähde! Reikä pöytälevyn keskelle, jalka leveään vesipönttöön (oletan, että jalka on ontto), vesiputki jalasta levyyn saakka, pumppu pumppaamaan ja vesi aivan hitaasti virtaamaan niin, että se valuu rauhallisesti reunoja pitkin takaisin alla olevaan altaaseen. Avot!
VastaaPoistaPöytälevyn voisi somistaa eri sinisen sävyisillä mosaiikkipaloilla ja saumata silikonilla, niin ei kärsisi kosteudestakaan.
Kas, näin me martat kaikkea hullua ideoidaan :-D
Pöytä on muovia ja vähän räsä. Jäänyt edellisiltä omistajilta. Myös samanlainen valkoinen pöytä + tuolia. Ja mähän en ihan hirveesti muovista tykkää. Hikistää. Mut toi sun ideas suihkuläähteestä on mahtava. Ostan ajatuksen, hih. Tuliskohan tääkin siihen yhteiseen Niksimartan puuhakirjaan? ;D
PoistaPari vuotta sitten tehtiin itsekkin iso keittiöremontti, missä kaikki lähti sisäseiniä ja lattiaa myöden. Voin vakuuttaa ja vannoa, että meidän piha oli aika rytöläjä silloin. Vieläkin on sellaisia paikkoja pihassa joihin romut kerääntyvät, eikä tiedä saako niitä kukaan aikaiseksi ikinä viedä pois.
VastaaPoistaToiseks viimeisestä kuvasta mun silmään ei pistänyt se levykasa, vaan se tynnyri siinä vieressä. Todella näyttävän näköinen, se pitää saada hyvin esille siitä!
Ah, mikä kauniinvärinen ruusu, mun lempiväri. Isälläni oli muuten ruusupenkkikin tässä meen pihalla aikoinaan (me siis asutaan vanhemmiltani ostetussa talossa). Se mitä täältä ollaan huomattu, niin teidän pihassa on paljonkin kauneutta :)
Keittiörempasta vasta tuleekin roinaa. Huh huh. Tää onkin eka asunto, mihin en oo tehny keittiöremppaa. Joka huushollissa on oma romunurkka. Pakko olla etteivät ne seilaile missä sattuu. Meillä toimi toi Olokolo semmosena romunkeräsypaikkana. Mut ei enää, luulisin.
PoistaToi tynnyri on vaivastalon aikunen, näin mä luulen. Se oli tuolla ruumiskellarissa, kun me ostettiin tää talo 5 vuotta sitten. Mä en sinällään ole ruusufani, mutta pitää sitä joitain ruusuja joka pihapiirissä olla. Oikeesti, olen kyllä ilmeisesti hurahtamassa ruusuihin, kih hih.
Onpa lohdullisia kuvia. Meillä kun kaikenmoisia kasoja ilmestyy yhtenään, vaikkei olisi edes remonttia meneillään :( Harmittaa, mutta kun itseään ja puolisoaan ei ole pystynyt tähän mennessä siistimmäksi muuttamaan, parasta se kai on vain hyväksyåä ja kääntää katseensä siihen, mikä on kaunista.
VastaaPoistaOnkohan se ruusuhurahdus muuten blogitse tarttuvaa, kun minäkään en ole ennen niistä perustanut, mutta nyt on postissa odottelemassa kolm erilaista pensasruusua..
Eiköhän niitä kasoja ja kekoja löydy meiltä jokaiselta, semmosia jemmoja kans, että jos joskus sattus tarviimaan. Sitten kun sitä tavaraa on jemmannu 10 vuotta ja kaatikselle, niin heti huomenna olis sille käyttöö. Huoks.
PoistaVoi olla, että tämmöstä ruusuepidemiaa on liikkeellä. Kävin just perkaamassa yhden kukkapenkin ja totesin, että siinä on savipitosta se multa. Ruusuthan tykkää savipitosesta maasta, joten...
Olokolo onkin sympaattinen paikannimi:) Lohdullista, että tuota rompetta on muillkin pihoilla kun meinaa omaan sotkuunsa sotkeutua. Ja eihän sitä koskaan mitään tapahtuis, jos ei rompetta nurkissa välillä pyörisi! Makee toi jättitynnyri!
VastaaPoistaTotta! Työn jälki (tai tekemättömyys) pitää näkyä, rompekasoina, hih. Jättitynnyri on tammea.
PoistaIhanan näköistä, kertakaikkiaan, ihastuin takkaankin. Mua harmittaa niin vietävästi koko vuodatuksen olotila nyt, kuvat ja kaikki jumissa ja voi olla, että kuvat menivät sen sileän tien. Kuvittelin aina, ettei ne koskaan katoa, että vain omalta koneelta voi hävitä mutta ei blogista.
VastaaPoistaKokeilin tehdä bloggeria...en tajua, miten sait tuon fi-loppuisen osoitteen? Joku päivä alan tekemään uutta, kun näistä lomahyppäämisistä pääsisi eroon ja pääsisi normaaliin työaikatauluun, heh. Markkinatkin painaa niskassa (olikohan ne 11-12.8, la-su)
Toi bloggerin fi tuli ihan automaattisesti. Ei tuolla Vuodatuksen Facessakaan ollu mitään eksaktia tietoo, joten täytyy vain ootella. En kyl palaa sinne enää.
PoistaYritä ny kumminkin nauttia lomastas. :D
No nyt olet asian ytimessä! Rytökasat kasvaa täälläkin kilpaa vuohenputkien ja vuohenkellojen ja ties minkä vuohi-alkuisen rikkaruohoston kanssa, kun rempataan vanhaa taloa ja rakennetaan mökkiä. Ei ehdi jäteasemalla vierailla niin tiheään, kuin pitäisi, mutta valo pilkottaa jo tunnelin päässä. Toivottavasti se ei ole vastaantuleva juna.
VastaaPoistaEi se ole juna, se on toivon kipinä. ;D
PoistaRytökasoja ei voi rempan keskellä välttää, kyllä ne kekoontuvat. Arvaa vaan oliko ex-ruumiskellari nyk. Olokolo täynnä tarpeetonta/tarpeellista kamaa. Oli ja piukkaan.