Salasanakin unohtui

 Ojoi, vanhuus iski voimalla.
Blogin salasana pääsi unohtumaan,
kun en ole postannut pariin kuukauteen. 😁
Onneksi salasanat ovat paperilla tallessa.

Kohta koittaa hetki, kun pelakuut täytyy tuoda sisälle.
Kesäloma päättyy niiden(kin) osalta.

Viime vuonna Pepi-päärynäni teki yhden hedelmän,
jonka Onerva-orava söi.
Nyt on puussa toistakymmentä maukasta päärynäköllykkää.
Riittää meille kummallekin makusteltavaa.

Tomaatit olivat satoisia.

Nikkaroin siilille talvimökin.
Wiima miettii, että kiipeiskö katolle.

Illat hämärtyvät aina vaan aikaisemmin.
Opetustyöt alkoivat.
On kyllä hulppea tunne,
kun kelpaan, ja pystyn, opettamaan yli 7kymppisenä.

Olen videoinnut kesän aikana toistakymmentä UGC-videota.
Mykistävää sekin, että ikäihmisellä on kysyntää/tarjontaa.

Aurinkoista syksyä kaikille!

Sitä sun tätä, siellä ja täällä

 Kävin ystävän kanssa katsomassa/kuulemassa
Ypäjän musiikkiteatterin esityksen, Ihmemaa Oz.
Nappi suoritus!
Kerrassaan nautittava esitys.
Esiintyjät, puvustus ja lavastus verrattomia.

Marja- ja hedelmäsatoa tulee tänä vuonna kiitettävästi.

Olohuoneeseen pyrähti yllätysvierailija.

Pionit ovat uhkeimmillaan.

Samoin sormustinkukat.

Ai kamala, kun aika hurahtaa nopeasti!

 Tärkeintä on KESÄ!

Tietokone hajosi, ja piti hankkia uusi, tai siis käytetty.
Nyt pääsen taas postailemaan ja roikkumaan muutenkin netissä. 😁

Kasvatin ikkunakurkkuja, mutta en saanut satoa kuin pari pahaista kurkkupötköä.
Joku ötökkä iski kurkkuihini. Oli kuitenkin kiva kokeilu.

Toinen kokeilu on sitruunakurkku.
Ei mene jatkoon, sillä kurkut ovat melko mauttomia.
Johtuneeko minusta vai kurkkulajikkeesta.

Kävin neljän päivän taideleirillä.
Opin yhtä ja toista...
Meissä jokaisessa asuu pieni lehmä taiteilija?
No juu, aika syvälle on kaivautunut sisäinen taiteilijani.
Hauskaa kuitenkin oli.

Mehiläisiä ja muita pölyttäjiä on surissut pihapiirissä.

Melukylän lapset (poikani ja miniäni) ovat teetettäneet hauskoja magneetteja.
#ugc

Helteillä on mukava istahtaa kesäkeittiöön kahville ja jäätelölle.

14 vuotiaalle Tuiskulle maistuu uni.

Wiima täyttää syksyllä 9.
Jaksaa päivystää pihalla Tuiskunkin puolesta.

Pienet orvokit kylväytyvät milloin minnekin.
Tyytyvät kasvamaan vaikka sorassa.

Kirjoja ja ruusuja sekä vähän muutakin

 Minulla on meneillään kirjaprojekti.
Juu, en kirjoita, vaan poistan kirjoja hyllyineen.

Olohuoneessa on 5,5 m leveä kirjahylly,
jossa satamäärin moneenkertaan luettuja kirjoja.
On aika uudistua!
Tuttavan poika osti puisen kirjahyllyn kirjoineen.
Hintana kokonaista 100 euroa.
Sitten maalaan tai tapetoin seinän
ja ripustan tauluja, joita on kymmeniä varastossa.

Koska on kirjan ja RUUSUN päivä,
niin kaivelin arkistoista kauneimmat ruusuni.

Tässä Papulan ruusu.
Kaikki nämä ruusuthan jäivät entiseen kotiini,
mutta onnistuin löytämään Pölkinmäen taimistosta
uuden Papulan nykyiseen pihapiiriini.

Onkohan rakkaani, Maurice Ultrillo, vielä hengissä?

Tuisku tarkistelee kirjoja, jotka säästän.
Lähinnä puutarha- ja valokuvausteoksia.

Saas nähdä selviääkö sinisateeni tästä kylmästä kaudesta.
Intouduin viemeenä sen pihalle, ehkä liian aikaisin.
Olen peittänyt sen hallaharsolla.

Kävin retkeilemässä Korteniemen perinnetilalla, Tammelassa.

Ystävä toi orvokkeja.

Ja lisää suloisia ruusuja...

Arkea ja unelmia

 Yöt ovat pakkasella,
mutta päivällä on niin lämmintä,
että perhoset lepattelevat ja kimalaiset surisevat.

Olen juonut ip-kahvit seinustalla.

Ihana ilta-aurinko.

Tykkään kirjavalehtisistä kasveista.

Huonekuusi kasvaa kohisten.

Tekoälyllä voi tehdä unelmiensa huoneen...

Kukkahuonestudio

 Kevät yrittää uudelleen tulla.

Seinustan kivien välistä punkeavat sitkeät idänsinililjat.

Ja kuten kuvasta huomaatte,

sokkelin maalaus on edessä tänä kesänä.

Nyt se vihdoin tapahtui

eli vein vuodesohvan pois vierashuoneesta.

Nyt huoneen nimi on Kukkahuone tai...

...Kukkahuonestudio,

sillä toin kaikki valokuvaukseen liittyvät

tavarat työhuoneestani tähän tilaan.

Nyt ei tarvitse koota ja purkaa telineitä,

eikä levitellä ja taitella taustakankaita.

Helpotti elämää huomattavasti.

Ensimmäiset videoinnit on jo tehty.

Tuokset löytyvät nettisivuiltani.

 

Ammattikuvaajan ottamat kuvat ovat kauniita,

jopa ryppyisistä käsistäni.

Pääsiäistä ja silmuja (lopuksi hyvät naurut)

 Tässä on aprillit pidetty ja
siirrytty pääsiäisen viettoon.

Katsaus pihamaalta.

Hedelmäpuut pullistelevat silmuja,
paitsi omenapuun selviytyminen on vielä arvoitus.

Peikonpähkinäpensas on hengissä.

Havupuiden siementaimet näyttävät hyviltä.

En tosin ymmärrä mihin meinaan nämä istuttaa,

sillä tonttini on kokoa mini.

Löysin leppäkertun.

Jos olet silmät tarkkana,

niin voit tehdä ihania löytöjä.

Viitseliäät ihmiset maalaavat kiviä,

ja piilottelevat niitä ympäri Suomea.

Voit pitää tai piilottaa uudestaan.

Facebookryhmä FinStones.

Kävin katsomassa Riihimäen teatterissa

Gabriel tule takaisin.

Verraton esitys ja esiintyjät,

upea valolavastus.

Vahva suositus.

Riihimäellä on Hatlamminsuo,

jossa voi käppäillä 1,5 km reitin pitkospuilla ja metsäpoluilla.

Noh, aina ei saa mitä tilaa,

vaan saa enemmän.

Tekoälyttelin taas kerran.

Lähetin vasemmalla olevan kuvani Geminille,

ja pyysin sitä tekemään pääsiäisnoidan.
En siis antanut enempää käskyjä.
Silmissäni väikkyi mustapukuinen noita-akka,

joka ratsastaa luudalla kissan ja kahvipannun kanssa.

Mitä sain?

Hah hah haa...