Kujertelevia työkavereita ja vaihtelevaa säätä

Uudet kujertelevat työkaverini.

Marjatarhan nurmikkoaluetta on harattu ja harattu ja harattu ja

kannettu selkä koukussa 1000 kiloa kiviä pois.

Kylvetty siemenet kaksi kertaa, kun ensimmäisellä kerralla taivas aukeni ja 

siemenet lilluivat rinnettä alas. 

Hellettä, ukkosmyrkyjä ja nyt jäätävä keli. Oli pakko ottaa käyttöön pipo.

Kasvula-kasvihuoneen edessä oleva alue oli täynnä satavuotiaita kuusia ja pihtoja.

Kannot jyrsittiin, mutta tiukkaa tekee, että löytää juurien välistä kohdan, 

mihin voi istuttaa.

Meidän tontti on kallion päällä, ja jos ei lapio kilahda kiveen niin juureen kumminkin.

Kesäloma, viisi päivää aikaa tehdä tekemättömiä.

Kuvia (ilman sanoja)

Pihallani on kasvibeduiineja

Miksi, oi miksi, en millään opi tekemään istutusuunnitelmia???

Kasvit vaeltavat kuin beduiinit pihallani tai

minähän niitä selkä köyryssä kaivan ja kärrään.

Eipä kyllä käy vapaa-aika pitkäksi!

Lisäksi tenniskentän aidanvierusta puskee vankkaa vuohenputkea, luovutan.

Seitsämän vuotta olen yrittänyt nitistää rikkakasveja ja olen jäänyt hopealle kirkkaasti.

Tarkoitus on nostaa KAIKKI kasvit ylös, puhdistaa ne hyvin ja siirtää muualle.

Mies tekee lankusta pitkiä kukkalaatikoita ja laitan pohjalle paksun kerroksen sanomalehtiä.

Hautukoon rikat siellä ja mikäli ensi keväänä pohjalta ei nouse vuohenputkia,

niin täytän laatikot mullalla ja istutan angervoita.

Angervot ovat kiitollisia ja vähään tyytyväisiä kasveja.

Niitä on runsas valikoima, valkoisia ja pinkkejä ja vaikka mitä.

Sain angervoidean Vekiltä, hän kun tietää ja tuntee kasvit hyvin. 

Vekki on aarre.

Lemmikkejä ja vuohenputkia.

Tämä alue tasataan kesänaikana ja kylvetään nurmikolle.

16.5. päättyi puolipäiväinen työsuhteeni ja maanantaina aloitan kokopäiväisenä työntekijänä.

Työhuonekin vaihtuu ja uudessa työhuoneessa on mahtava näköala, Loimijoki.

Tämä työpätkä kestää lokakuun loppuun.

Ykköset ja kullat

Uusintatentistä tuli ykkönen siis 1.

Eikös ykkönen tarkoita kultaa!

Tämä oli savolaista huumoria, 

mutta nyt on kaikki tentit suoritettu ja se on pääasia.

.

Meikämartta selvisi ja selätti haasteet!!!

Tuuletan vimmatusti ja toivottavasti karanneet yöunet tekevät paluun.

Torstaina ruokasalissa pastori, liperit kaulassa, kysyi, voiko istua pöytääni.

Totesin, että ole hyvä.

Turistiin mukavia ja pastori totesi, jotain siihen suuntaan, 

että "näin vanhana" hänellä on erilaisia näkemyksiä asioista.

Minähän tartuin tuohon vanha sanaan ja tokaisin, 

että " et todellakaan ole vanha".

Nauroimme katketaksemme, kun kerroin minkä ikäinen minä olin.

Pastori, minua 20 vuotta nuorempi, 

totesi että hän oli pannut minut merkille,

koska olen kuplivan iloinen ja rohkea.

Aivan parasta oli, kun hän totesi, että olen kunniaksi koululle.

Voiko kauniimpaa palautetta saada ventovieraalta ihmiseltä!

Kun nyt kultalinjalla liikutaan,

niin tässä on minun ykköset ja kullat:

Myrsky ja Tuisku,

mielipuuhassaan eli possunuitossa.

Peikonpähkinöitä, pasuunoita ja vastauksia

Pasuunat ovat pitäneet lehdistään kiinni jo syksystä lähtien.

Odotellaan keltaista kukkasatoa.

Tänään oli uusintatenttipäivä.

Toivottavasti meni läpi, sillä kintaalla taitaa olla,

mutta on tosi helpottunut olo,

en kyllä millään jaksaisi enää lukea ja tenttiä.

Seuraavaksi opinnäytetyön kimppuun:

Humanitäärinen logistiikka Suomessa.

Mielenkiintoista.

Mies kun vitsailee kavereilleen, että pitääpä lukea vaimon blogista,
että mitä meille kuuluu.

Rakkaani, ehkä voisit pyyhkiä pölyjä työhuoneestasi.

Voikukka on takuuvarma kukkija.

 Pirkolle tiedoksi, että peikonpähkinäpensas selvisi kuin selvisikin talvesta.

Olen normaalisti peittänyt pensaan lumikumpuun,

mutta tänä talvena ei ollut lunta mistä ottaa.

Sain haasteen Julkulanniemeltä.

Kiitos ja tässä vastauksia!

1. Suosikki TV-ohjelmasi?

Puutarhaohjelmat, dekkarisarjat ja Paras leipomo -ohjelma. Tulikin aika monta suosikkia.

2. Millaisia kirjoja luet?

Dekkareita ja puutarhakirjoja. Voi kauheeta, olenpa melko yksipuolinen. Luin myös kaksi vuotta oppikirjoja, mutta niistä en aina nauttinut.

3. Sisustusmakusi?

Rehevä, viihtyisä ja rouhea.

4. Lempivärisi?

Vihreä, se on väri joka toimii kaikkina vuodenaikoina.

5. Paras kasvisruokasi?

Teen hyvin vähän kasvisruokia, mutta bataattikeitto.

6. Miten rentoudut?

Huhkimalla puutarhassa, kävelemässä koirien kanssa ja katsomalla telkkaria.

7. Oletko koira- vai kissaihminen?

Olen sekä koira- että kissaihminen. Nyt on kaksi mäyristä, kun kissoja emme voi pitää miehen allergian vuoksi. Minulla on aina ollut sekä koiria ja kissoja.

8. Säästövinkkisi?

Osta harkiten ja hyvää laatua. Pätee ainakin työkaluissa.

9. Liikuntaharrastuksesi?

Kävelen ja puutarhailen.

10. Missä olet erityisen hyvä?

Hmmm… olen moniosaaja, mediumkansalainen, joka osaa vähän sitä sun tätä, mutta en ole mestari missään.

11. Mitä puutarhanhoito sinulle merkitsee?

Elämää.

No, onkos tullut talvi...

Saatiin sittenkin talvi!

Onneksi lumi suli päivällä.

Samalla kasvit saivat kaipaamaansa kosteutta.

Sunnuntaina oli koleaa, valkoista oli sentään vain taivaalla.

Marjatarha odottaa tekijäänsä, tämä martta kangistuu kylmässä,

joten puskat saavat odottaa.

Mieheni julkaisi omakustannelevyn.

Laulujen sanat kertovat hänen työstään ja elämästään.

Tein levynkannen ja mies oli tyytyväinen.

Pöytä, bambit ja pitkiä puita

Ihastuin näihin upeisiin bambeihin netissä ja 

onneksi taiteilija Justin Larma myi minulle taulut.

Menee vielä jonkin aikaa ennen kuin ne pääsevät työhuoneeni seinälle.

Työhuoneeseen on tulossa perusteellinen remontti.

Haluan kaikki opiskelun jäljet pois ja tilaa muille ajatuksille ja toimille.

Tämä bambi on suosikkini.

Eikö olekin voimaannuttava väri tuo punainen?

Viime kesänä sahasin, höyläsin ja petsasin mustaksi viisi lankkua Vekille, 

jonka kesäkaluste oli lahonnut paikoilleen.

Mitä tekee tämä toimelias monitaituri martta elikkäs Vekki?

Ostaa sirkkelin ja paketin ruuveja ja tekee pöytään ja penkkeihin uudet jalat.

Melko näpsäkkä nainen!

Ei horju, eikä heilu ja kestää varmasti muutaman vuosikymmen tämä jämäkkä pöytä.

(Pöytäkuva on Vekin ottama.)

Tässä kuvia vuodelta 2010, jolloin 100-vuotiaat havupuut jouduttiin kaatamaan,

koska ne olivat vaaraksi naapurustolle ja meille.

Useimmat puut olivat aivan läpilahoja tyvestään, 

mutta hyviä lankkuja niistä vielä tuli ja runsaasti polttopuuta

Paksuista lankuista teimme viime vuonna kesäkeittiön ja moneen muuhunkin rakennelmaan

lankkuja on käytetty, joten kuuset ovat jatkaneet elämäänsä pihapiirissämme.

Korkataan toukokuu, sadetta odotellessa

Selvästi puut ovat saaneet vähän viherrystä Loimijoen varrella.

Työpiste on vähän vaisu, mutta työt luistavat ja sehän on pääasia.

Työpaikalla oli munkkeja, simaa ja kahvia tarjolla, 

kun sinne avattiin etätyöpiste, Loimipiste.

Käytin auton huollossa ja kompostoimani avain pelaa patterinvaihdon jälkeen kuin unelma.

Arvatkaa sainko osakseni huvittuneita katseita...

Uusi avaimenperä, jonka sain kaupantekijäisinä, kiiltelee komeasti.

Ystäväni Pirkko, eli Koiramamma, tuli istumaan Vappu-iltaa. 

Kuusenkerkkäjuomia oli tarjolla, mutta ostimme konjakkisalameita,

jotka ovat todellista herkkua.

Minttuhyytelöpurkit kimmelsivät ikkunalaudalla kuin kauneimmat smaragdit.

Tuuliset Pojat viettivät iloista vappua, kun Koiramamma jakoi ilmapalloja.

Poks, poks...

Odotan sadetta, että pääsisin siirtämään marjapuskia ja muita kasveja.

Kuka tanssisi sadetanssin?