torstai 29. marraskuuta 2012

Kirja-arvonta: Kepponen

Blogi päivittyy hieman harvakseen ja syynä on hirmuinen määrä läksyjä. Lisäksi joulukuun alussa paukahtaa päällee tenttiputki.



Tilasin kirjaani lisää 30 kpl, kun tilauksia on taas alkanut virrata. Joten kun tilaat, niin älä hätäänny vaikkei kirja tupsahda heti seuraavalla viikolla postilaatikkoosi. Tulossa kuitenkin on.

Arvon yhden kirjani, Jenny Cotton ja Kepponen, lukijoitteni kesken.


Arvonnan säännöt:
1 arpa jättämällä kommentti tähän postaukseen
2 arpaa kun olet tai liityt lukijaksi
3 arpaa kun linkität arvonnan blogiisi yllä olevalla kuvalla

Kerro kommentissa monellako arvalla olet mukana. 
 Aikaa on 21.12 klo 21.00 asti.

Kaikki voivat osallistua, 
anonyymit jätättehän tunnistettavan nimen.
Onnea arvontaan!

Lisäys: arvonta suoritettu ja kirja lähtee Erjuskalle. 
Laita Erjuska kommenttina osoitteesi.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Tiernapoikia ja koulumaisemia

Tämä on muuten kirjoitus nro 80. Fanfaareita! Töttörötöö.

En ole esittelemässä joulukuvaelmaa, vaan kerron Kai Linnilän kolumnista, mikä julkaistiin Forssan Lehdessä männä viikolla. Hän kertoo, että kirjailija on aina onnellinen, jos teoksesta otetaan uusia painoksia. Erityisesti siksi, että ensimmäisen mokat voidaan korjata. Että minua hykerrytti.

Linnilän mielestä jokainen lukija on kriitikko, ja paras kriitikko on hän, joka lähettää tekijälle huomautuksen huolimattomuudesta. Ammattikirjoittaja arvostaa näitä arvosteluja, amatööri ottaa huomautuksista nokkiinsa, jatkaa Kai Linnilä juttuaan. Aivan ihanaa!

Terveisin nimimerkki "Amatööri kirjoittelijaharjoittelija".

Odottelen uutta punaista Lumia 920 puhelinta. Siinä on erinomainen kamera. Siis aivan todella, odotan puhelinta juuri tuon kameran vuoksi. Tarkoitukseni on aloittaa koululla kuvaamaan 4. kerroksen ikkunasta jokimaisemaa jokaisen viikon maanantaina. Haluan seurata kuinka sama maisema muuttaa muotoaan eri vuoden aikoina.

Tässä muutamia kuvia otettuna iPadin kameralla. Maisemia koululta ja koulun ulkopuolelta.

  

  

perjantai 23. marraskuuta 2012

Ovikranssi

Mies ihmetteli, että kuka koputtelee ja naputtelee ovella, mutta ketään ei näy. Lisäksi Tuuliset Pojat olivat intoutuneet pitämään hirmuista elämää ja haukkukonserttoa. Lopulta mies oli tavannut syyllisen:


Etten sanoisi, että nätti ovikoriste.


maanantai 19. marraskuuta 2012

Mies, jolla on asennetta ja ilmeitä

Meidän koululla on maanantaisin Rotareiden järjestämiä luentoja. Englanniksi. Saamme tietoa ja näkemyksiä bisnesmaailmasta. Luennot ovat olleet todella mielenkiintoisia ja antoisia.

Tänään luennon piti Wilson Kirwa. Hänellä on asenne ja ilmeet kohdillaan. Vai mitä olette mieltä?

Seiso sanojesi ja tekojesi takana. Kannusta, ole positiivinen ja sitoudu. We can do it!

 

 

 

 

 

 

 

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Mietteitä omakustanteesta

Kuukausi sitten julkaisin, Jenny Cotton ja Kepponen, dekkarinovellikokoelmani omakustanteena. 50 kirjaa meni blogikavereille (ja heidän kavereilleen) ja 20 kirjaa on ostettu suoraan Bod:sta. 70 kirjaa kuukaudesta ilman markkinointia ja hulabaloota on mielestäni upea tulos. Kiitos! Nyt mietin, että pitäisikö vielä tilata lisää…

Kannustan kaikkia kaivelemaan laatikoistaan käsikirjoitukset ja julkaisemaan, jos yhtään kiinnostusta on aiheeseen. Rohkeasti! Kirjaa voi painattaa vaikka vain yhden kappaleen. Ajatelkaa kuinka ihana olisi antaa lahjaksi tarinoita omasta suvusta tai omia runoja. Minulla oli niin hauskaa kirjoittaessani novellejani, että halusin muidenkin pääsevän lukemaan niitä. En jäänyt suremaan sitä, etten kelvannut kustantajille.

Kokemuksiani Bod kustantamosta: Kaikki on mennyt hyvin. Kustantajan sivuilla on selkeät ohjeet kuinka toimit. Voit perustaa maksuttoman kirjatilin, mutta sinun ei ole pakko silti julkaista käsikirjoitustasi. Voit siis kokeilla ja harkita rauhassa.


Kirjoitin käsikirjoitukseni MS Wordilla, minulla ei siis ole taitto-ohjelmaa. Sivumäärä pitää olla jaollinen neljällä. Ota malliksi joku pokkari, niin näet miten tekstit tulevat. Kirjoitus alkaa sivulta neljä. Ostin ISBN numeron ja se maksoi 99 euroa. Siihen hintaan Bod toimitti vapaakappaleet arkistoon yms. ISBN numero on tarpeeton, jos et aio myydä kirjojasi. Perustin myös kirjatilin, ettei tule epäselvyyttä verottajan kanssa.

Kustantajalla on kolme palvelupakettia, BoD Fun, BoD Classic tai BoD Comfort. Valitsin Classicin, koska tein taiton ja kannen itse. Kustantajalla on myös valmiita kansiratkaisuja, joihin voit halutessasi panna omia kuvia. Sivuilta löytyy myös hintalaskuri, jolla voit laskeskella miten valokuvat tai kovat kannet vaikuttavat hintaa. Hintoihin lisätään myös rahtikulut. Paketti toimitetaan kotiovelle.

Kannattaa laskea älypäässä kuinka monta kirjaa tilaa. Minulle kävi (tosi noloa insinööriopiskelijalle), että toinen tilaukseni 20 kpl, tuli kalliimmaksi kuin ensimmäinen 30 kpl tilaus. Hohhohhoijaa, minun kanssani.

Nyt kipinkapin käsikirjoituksia kustantamaan! Ehtii vielä pukinkonttiin.


perjantai 16. marraskuuta 2012

Muistikuvia

Monissa blogeissa on kiertänyt haaste kesäkuvista. Minä en ole kyseistä haastetta saanut, mutta vastaan vaikkei kysytäkään.

Minulle kesä on vehreitä peltoja ja sininen taivas täynnä pallukkapilviä. Tämä on varmaan peruja mummolasta, jossa olen kaikki lapsuuden kesäni, parhaat koskaan, viettänyt. Vielä kun kuuluisi lehmän kellon kalahdus ja kärpäsen surina. Onneksi kaikki tuo on säilötty ikuisesti muistikuviin.

   

 
   



lauantai 10. marraskuuta 2012

Lumitoive

Nyt on hukassa valo ulkona ja järjenvalo päässä. Lumi tule jo!

  

  

  

maanantai 5. marraskuuta 2012

Ovipönkät


Vanhassa vara parempi, turva toisen tähtehessä. Siinäpä vanhan kansan viisautta mietittiväksi. Olin jo pitkään etsinyt sopivia ovipönkiä, meillä kun on pari ovea semmoisia, etteivät tahdo pysyä auki kokonaan. Taitavat olla karmit kallellaan.

Löysin Patinaputiikista aivan hurmaavat ovistopparit: 2 kg punnukset, jotka ovat vuodelta 1949 ja ruostettakin on jo vähän pinnassa, elettyä elämään. Näin nämä punnukset saivat jatkoaikaa ovipönkinä ja ovat vieläpä hurmaavan näköiset.


perjantai 2. marraskuuta 2012

Koti

Koti on paras paikka maailmassa. Viihdyn kotona omissa ympyröissä. Välillä kuitenkin pysähdyn katselemaan ympärilleni. Vanhat tutut tavarat näyttävätkin silloin uusilta ja mikä mukavinta, niistä nousee mieleen muistoja, välillä kyllä surullisen kaihoisiakin.

Pienestä kupista on isäni juonut kahvi 1930-luvulla. Ruusuisessa kahvipurkissa on sisällä pannukahviporot. Raotan välillä purkin kantta ja aistin mummulan keittiön tuoksun. Pyhäinpäivänä sytytän monta kynttilää...