Kaakkurista kuikaksi ja hyytävä kuva

Tuntematon henkilö korjasi edellisen postauksen 13 lintua kuikiksi.

Anteeksi, harhaanjohtaminen!

 Metsästin eilen punaista kuuta,

mutta pilviverhot estivät kuun näkymisen.

Kuvasaaliina vain järvimaisema.

Alla oleva kuva on napattu 12.3.,

tuokoon se vilvoitusta polttaviin päiviimme.

Kuva löytyi, kun purin valokuvia vanhasta kännykästä.

 

Pelakuita, yöpaitaseikkailu, 13 (kaakkuria) kuikkaa ja kuunpimennys

Pelakuita ei näytä helle haittaavan,

vaan ne kukkivat runsaina,

eivätkä hätkähdä sitäkään,

että kastelu unohtuu välillä.

Nämä pelargoniat ovat vanhoja lajikkeita:

Hillevi, Augusta ja Selma kavereineen. 

Ne viihtyvät Kesälässä keväästä syksyyn.

No niin, nyt se sitten tapahtui, nolostuminen.

Kaksi kertaa.

Olen menestyksellisesti humistanut yöhumppa päällä 

kuvaamassa pihalla aamulla ja illalla.

Lauantaina rynnistin alapihalle klo 22 jälkeen kuvaamaan sateenkaarta.

Kiertelin ja kaartelin pihalla katse kohdistuneena taivaalle.

Ups! Yks äkkiä huomasin naapurin maanviljelijän

aidan vieressä keräämässä viljelemästään pellosta (on meidän tonttia) rikkakasveja.

Välimatkaa oli vain kymmenisen metriä.

Hän katsoi urhoollisesti muuaalle ja minä vilistin kiireen vilkkaa sisälle.

Maanantaiaamuna kuvasin etupihalla ja samalla kävin avaamassa Kasvulan ovet.

Pihalle kurvasi jätteenkuljetusauto,

ehdin onneksi puikahtaa Kasvulan sisälle piiloon.

Yöpaita oli säädyllinen ja ehyt,

turhaa nolostuin, sillä sehän olisi voinut olla kesämekko...

Kävimme sunnuntaiaamuna koko perheen voimin,

vielä kun oli siedettävän lämmintä,

retkellä Saaren kansanpuistossa.

Kuvasaaliina oli 13 kaakkuria kuikkaa ja peura.

Västäräkki ja tintti hyppäsivät peräkkäin penkin päältä.

Joskus onnistuu saamaan tämmöisiä hauskoja kuvia.

 

Kuunpimennys, verikuu, on nähtävissä 27.7.

Nyt kannattaa virittää kamerat valmiiksi,

pysyä hereillä ja napsia kuvia.

Sadekuuroja

Pienikin sade virkistää luontoa.

Enpä muista, koska olisin ollut näin iloinen vesisateesta.

Muhkeat pilvet soutavat edestakaisin,

ne vaihtavat väriä valkoisesta synkän harmaisiin.

Ennen sadetta ilma oli polttavaa,

nyt se on kosteaa ja polttavaa.

Permanenttini kihartuu kuin lampaan turkki.

Kukkia ja lintuja

Naps, naps ja naps...

kuvia voi napsia paahteessakin,

tosin käyn ulkona vain aamulla anivarhain ja iltauutisten jälkeen.

Kuinka hyvin tunnistat perhosia?
Luontoportin sivuilta löytyy mainio ohjelma perhosten tunnistamiseen.

Pihalla klo 5

Aamukierroksella napsin kuvia pihasta.

Näitä on mukava katsella pakkasilla.

Aurinko porottaa ja helle hellii,

nyt ei jaksa tehdä pihatöitä,

joten lähden Lissu-kälyn ja mieheni kanssa 

katsomaan naivistien tauluja Iittalaan.

Pirkko ystävä tulee kaitsemaan koirakolmikkoa.

Ihmettelin, kun pääskyset syöksyivät tiuhaan tahtiin pihan yllä.

Syykin selvisi, ne ruokkivat hyttysillä poikasiaan, jotka istuivat antennin päällä.

 Kultainen kesä...

 Variksenpojat ovat jo aikuisia.

Mullistus Marjatarhassa

Kivituhka, valitsimme liian pienirakeista,

on osoittautunut ongelmalliseksi,

sillä rikkakasvit tuntuvat viihtyvän siinä mainiosti.

Noh, eihän siinä mitään, heilurihara käteen ja jyrsimään,

mutta kun laajoja alueita on useita, 

niin epätoivo ja väsymys alkoivat hiipimään meikätytön perperiin.

Jotain piti tehdä, sillä nivelet, eivät varsinkaan polvet,

kestäneet jatkuvaa jyrskettä.

 

Aloitimme muutostyöt Marjatarhasta.

Levitimme mustaa katekangasta, ja sen päälle kuorikatetta.

Rikkakasvit valtasivat Marjatarhan,

jäin hopealle kitkemismatsissa.

Wiima-tyttönen on terhakka apuri kaikissa pihahommissa.

Nyt Marjatarha on siisti ja helppohoitoinen.

Daaliat eivät vielä kuki.

 Iso työ, mutta lopputulos on palkitseva.

Olemme ruusumme ansainneet!

Klematikset aloittelevat kukintaansa.

 Meillä on kolme mäyräkoiraa, Myrsky, Tuisku ja Wiima,

joten täytyihän sitä hankkia mäyräkoirapenkki,

kun semmoinen tuli eteen kaupassa.

Tämä tai tuo haaste

Between, Rikkaruohoelämää-blogista, tarjosi minulle mukavan haasteen purtavaksi.

Suihku aamulla vai illalla?
Kokosuihku aamulla (tukka littaantuu yöllä), paitsi multaiset ja/tai kumisaappaissa hautuneet jalat on jynssättävä jo illalla.

Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?
Maalaisympäristö. Kaupungissa on virkistävää käydä, ja ehkä vanhana muutan takaisin kaupunkiin, palveluiden ääreen. Meillä on matkaa kaupalle 10 kilometriä, olen perusmukavuudenhaluinen (lue laiska) ja pörhällän matkan autolla.

Kirkkaat vai neutraalit värit?
Hmm... kirkkaat, en ole neutraali ihminen, vaikka tukkani onkin harmaantunut. Sisustuksessa käytän vahvoja värejä, puutarhassa punainen piristää.

Outo vai typerä?
Ehdottomasti outo! Kuuluisin Omituisten Otusten Kerhoon, jos semmoinen olisi.

Kevät vai syksy?
Kevät, kevät ja kevät, silloin sitä innokkaana jaksaa, jaksaa ja jaksaa, syksyllä puhti karkaa vaikka luonto onkin kauniin värikäs.

Minttu vai kaneli?
Kaneli korvapuustissa on herkullista.

Suunniteltu vai extempore?
Ensin extempore, joka epäonnistumisen jälkeen kääntyy suunnitteluksi.

Leffa kotona vai teatterissa?
Tyttöjen kanssa käymme mielellämme leffateatterissa katsomassa uutuselokuvia, historiaa ja romantiikkaa. Miehen kanssa katsomme toimintaelkat kotisohvalta käsin.

Espresso vai latte?
Latte, sillä en juo kahvia mustana.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?
Kumpikin käy, tosin olen laiska keksimään kysymyksiä ja hidas keksimään vastauksia.

Halit vai pusut?
Halit ystäville ja pusut miehelleni sekä koirillemme.

Tulinen vai mieto ruoka?
Sopiva.

Nahka vai pitsi?
En taida olla kumpaakaan, olen semmonen denimtyyppi.

Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?
Ehdottomasti ja aina alipukeutuja, valitettavasti.

Kokemus vai mukavuus?
Sekä että, kokeilen mielelläni uusi juttuja, reittejä ja yritän rikkoa rajojani, mutta mukavuus sekä tuttuus luovat mielihyvää ja rauhaa.

Tv-sarjat vai elokuvat?
Sekä että, tabletilta on mukava katsoa sarjoja ja uutisia, leffat katson telkkarista nauhotettuna, jolloin voin pikakelata mainosten ja tylsien kohtien yli.

Rock- vai country- musiikki?
Kyllä se on rock, rauha ja rakkaus.

Punaviini vai valkoviini?
Vesi.

Yksin vai yhdessä työskentely?
On mukavaa puuhastella yhdessä (vaikkapa Raija-serkun kanssa), mutta se on meidän pihalla harvinaista herkkua, paitsi jos koirat lasketaan mukaan, niin sitten minulla on aina seuraa ja apulaisia pihapuuhissa mukana.

Uiminen vai rannalla makoilu?
Ei kumpikaan. Järvivesi on liian kylmää ja rannalla makoilu puuduttavaa.

Pikaruoka vai kunnon ravintolaruoka?
Allergioiden vuoksi käyn vain tietyissä ravintoloissa, joissa tiedän saavani oikeanlaista ruokaa. Harmittaa vietävästi, kun ei voi nauttia kaikista ruuaista, reissuilla pitää olla varuiksi omat eväät mukana, tosi tylsää.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?
Valitettavasti ei kumpikaan.

Parilliset vai eriparisukat?
Olen sen verran paljon konservatiivinen, että parilliset sukat ne olla pitää jalassa, tosin pesukoneesta otettaessa sukat ovat aina kadottaneet toisensa.

Tanssiminen vai laulaminen?
Auts, en osaa kumpaakaan.

Puhelin vai netti?
Netti.

Kiitos Between haasteesta ja kukkeaa kesää kaikille! Nappaa haaste mukaasi...

Reissussa

Reissussa rähjääntyy?

Ainakin, kun sataa koko ajan.

Kävin (muiden eläkeläisten kanssa) päiväretkellä Örön linnakesaarella.

Harmi, että sää ei suosinut, joten kuvasaalis on tasaisen harmaa.

Meri ja saaret olivat sisämaankasvatille kuitenkin elämys.

Serkkuni Raija oli kyläilemässä ja touhuamassa puutarhassamme.

Kävimme, tietysti sadepäivänä, Riihimäellä puodissa nimeltään Bambi ja Kuu.

 

Keraamiset pallukat sopivat puutarhakoristeiksi,

vaikkapa kukkatukien nupeiksi.

 Ostin siron lintujen juoma-altaan terassin pöydälle siivekkäitä yövieraita varten.