Söpöysvaroitus

Eläimet ovat iso ilo.

Olenkin aivan omenanpuyöreänä onnesta,

kun näen siilin, oravan, pupujussukan tai tirppoja.

Ihailen tietysti myös perhosia, sisiliskoja 

sekä muita pihapiirimme pikkuasukkaita.

Leikkasin polun varrelta isotuomipihlajia, joita on kiusallisen paljon.

Lajihan kuuluu rajoitettavien kasvien joukkoon

ja ymmärrän hyvin syyn,

sillä se leviää voimaperäisesti.

Kukapa se rapisteli pusikossa ja tuhisi,

siilipä hyvinkin.

Söpöliini.
PS. näytettiin tänään Yle 1:n klo 18 uutisissa sääkuvana.

Oravalla on poikaset meidän vintillä.

(Ei tietysti kovin mukavaa...)

Talviturkin muuttaminen kesäpalttooksi näyttää olevan vielä vaiheessa,

sillä pussipöksyt ovat harmaat, villapaita sentään jo ruskea ja

välissä musta vyö.

Meidän pieni raitapaita.

Linnunpöntöt alkavat olla mukavasti asutettuja.

Olen vienyt vettä lintuille tarkoitettuihin koristealtaisiin,

ja aina näyttää olevan juojia ja kylpijöitä.

Ja mukavaksi lopuksi,

meidän omat söpöliinit,

Myrsky ja Tuisku.

Viheriöintiä

Onko teillä satanut?

Meillä ei yhtään, 

joten on kuivan rapsakkaa, 

ja saan kantaa vettä kasveille kylki vääränä.

Kukkivat pelakuut ovat jo terassilla nauttimassa auringosta.

Samettiruusut ja muut taimet löytävät pikku hiljaa sijansa laatikoista,

kukkapenkeistä ja purnukoista.

Sisällä kukkii tuoksuvasti iso posliinikukka.

Nurmikko on leikattu ensimmäisen kerran,

naapurin viljapeltojen viljat itivät viikossa oraille,

keväinen vihreys ja vehreys pukkaa ilmoille niin puissa, pensaissa kuin kukissa.

Naurua ja harmin kyyneleitä

Kaikki hommat eivät vaan onnistu!

Sitä oppii monta asiaa vasta kantapään kautta.

Niin kuin nyt sen, että tietyt rikkakasvit tulevat läpi katteista ja kankaista.

Eikä niitä tainnuta kuopsutukset eikä ruopsutukset, valitettavasti.

Kuvassa aiheesta malliesimerkki.

Tuli niin voimaton olo, että oli pakko istua tovi reunapölkyn 

(entinen sähkötolppa) päällä murehtumassa.

Onneksi oli Raija-serkku jakamassa tätä(kin) epätoivoa.

Ilotuksia on kuitenkin enemmän kuin murhetuksia,

joten harmin kyyneleet muuttuivat pian nauruksi,

savolaisen sisun kautta.

Alapihan takakulmauksessa oleva istutusalue menee täysin uusiksi.

Muutan alueen nurmikoksi.

Kaivoin serkun kanssa kasvit ylös, ja ne odottavat istutusta kuusen katveessa.

Suurin osa ruusuista kuoli talven aika, joten nyt loppui ruusuviljely tässä pihapiirissä.

Istutan niiden tilalle ylöskaivetut päivänliljat ja niiden sitkeät kaverit.

Tuomet puskivat nuppunsa auki vuorokaudessa.

Lämmöllä on ihmeitä tekevä voima.

Vaikka päivällä on pökerryttävä helle,

niin illalla tarvitaan kevyttä nuttua.

Vein eilen aamulla klo 8 auton huoltoon,

 ja sillä aikaa esittelin serkulleni naapurikaupungin nähtävyyksiä.

Lady Seinen rannalla?

No ei nyt ihan, vaan Lady tähyilee tulevaisuuteen

Loimijoen rannalla entisen työpaikkani kohdalla.

Helteellä on hyvä nauttia vilvoittavasta kylvystä.
PS. kuva oli sääkuvana Yle Hämeen uutisissa 29.5.2017.

Pieniä ovat omat murheeni...

Vihreää ja värikästä

Vihdoinkin oikea kevät!

Puihin pullahti lehtihiirenkorvia vuorokaudessa.

Serkkuni Raija asetteli mieheni kanssa Kasvulan seinälle tauluja ja koristeita.

Minä istuttelin tomaatteja ja chilejä.

Kävin serkun kanssa hämmästelemässä kasvien pauhua puutarhalla.

Mukaan lähti punaisia miljoonakelloja ja muratteja.

Olin mieheni kanssa ostamassa multaa ja muuta tarpeellista puutarhaan,

kun silmäni osuivat poistomyynnissä olevaan roskiskatokseen.

Hintalapussa oli 50 euroa.

Jutustelin myyjän kanssa ja tinkasin katoksen kolmeen kymppiin.

Mies ruuvasi muutaman repsottavan laudan ja serkun kanssa sipaistiin väri pintaan.

Nyt katos on ihan priima.

Serkku-Ralla on ahkera kuin orava.

Eikös sitä olekin sanonta, että ahkera piika elättää laiskan talonemännänkin...

 

Pelakuut ovat siirtymässä ulos terassille.

Niistä moni jo kukkii.

Nämä on niitä kompostista pelastamiani perinnepelakoita.

Lakritsikakkua ja ilmakitarointia

Juhlistimme kaksia synttäreitä ja eläkkeelle pääsemistäni.
Mukana riemussa kolme eläkeläisnaista ja beibi eli mieheni,
jolla on vielä monta vuotta eläkkeeseen.
Kevät korkattiin käyntiin Kesälässä grillaten ja iloisesti meluten.

Pirkko teki lakritsikakkua, mikä oli aivan jumalaista.

Maistettuani palasen, hyppäsin ylös ja päästin ilmoille soolon ilmakitaralla.

Kyllä eläkkeelle pääseminen on hauskaa.

Eläkkeelle...

Siirryn kesäkuun alussa työeläkkeelle.

Saa onnitella.

Töitä haen silti ja päässäni pyörii ajatuksia omasta yrityksestä.

 Äitini, 83-vuotias, kasvatti minulle taas oikein topakoita samettikukkia.

Sääkin lämpeni juuri sopivasti,

joten kukkia ja tomaatteja uskaltaa pikkuhiljaa siirtää kasvihuoneelle.

Rentukat ilostuttivat lähijärvellä.

Aamu näytti ensin ainainkeriankeiselta, mutta illalla oli leppeän lämmintä.

Nurmikkokin vihertää.

Serkkuni Raija, eläkeläinen myös, siivosi kasvihuoneen.

Hän pesi ikkunatkin häikäisevän kirkkaaksi.

Mies latoi, näkyy ikkunan takana, paviljongin alle kiveytystä.

Minä raivasin metsää.

Näin ne eläkeläisen päivät kuluvat...

Kevätaatoksia

Toukokuun ilostuttajia ovat ehdottomasti valkovuokot.

Synttäreitäkin tuli vietettyä ja sain mieheltä lahjaksi

32 säkkiä multaa, 9 pussia kuorikatetta ja peräkärryllisen kiviä.

Kyllä nyt kelpaa!

Laitoin eläkehakemuksen vireille...

Pirkko-ystävä toi komean hortensian ja bambikortin.

Lisänä herkullinen sitruunainen kääretorttu ruisjauhoista.

Olipa maanmainiota herkkua.

Lintuja piipertää pihalla, liverrystä riittää joka nurkalla aamusta iltaan,

ja pesiä rakennetaan suurella innolla.

 

 Lisää lintusia:

Iloa pihakoristeista

Luulenpa, että pihakoristeista on yhtä paljon iloa linnuille kuin ihmisille,

näin ainakin meidän pihapiirissämme.

Tintti: Olet tainut syödä paljonkin Nettimartan tarjoomuksia,

kun oot kasvanut noin isoksi?

Tintti: Mut hei, kyllä täältäkin löytyy kokoo ja näköö.

Sinitintti: Heilu keinuni korkealle...

Varpunen: Pyrstö vasten pyrstöä, pump pump.

Pihapiiriaakkoset: O

O ei ole nolla.

O on orava, orvokki ja omenapuu.

O on pyöreydessään sulokas ja soma.

Pihalla kukkivat ainoastaan osto-orvokit.

Ressukat värisevät kylmästä yöpakkasten aikaan.

Sinnittelijät.

Sorakäytävän reunalle on ilmestynyt tuuman korkuisia melkein mustia orvokkeja.

Huomaat varmaan, että vaahteran siemeniä on niiden joukossa.

Kyllä, niitä on miljoonia, ja erittäin vaikea poistaa soran seasta.

Ainoa ilo on se, että linnut ja oravat saavat niistä ravintoa.

Pihallamme kirmailee kaksi oravaa.

Toinen niistä oli eilen aivan märkä ja toinen kuivaturkkinen sekä pörheä.

Tämä oravareppana esitteli kuraisia pussipöksyjään Yle Hämeen sääuutisissa.

Jotain hellyttävää tämän oravan tassuissa ja olemuksessa on,

naurattaa ja itkettää yhtä aikaa.

Kaveri oli ollut sisähommissa ja pysynyt rutikuivana.

 

Omenankukat

Mun onneni kukkii kuin omenapuu

kevät-öissä valoisissa,

kun kuusten latvat ne kumartuu

ja immet on unelmissa.

Ne yöt pari ympäri helluntain,

ne yöt on suuret ja syvät

ja silloin jos ei tule tuuli vain,

niin kypsyvät heelmät hyvät.

Oi, antaos taivas tyyntä nyt,

jos sitten sa annatkin muuta!

Oi, varjele Luojani vakainen

nyt orvon omenapuuta!

Eino Leino

Pihapiiriaakkoset: N

N:stä tulee mieleeni NEILIKKAruusu, harjaNEILIKKA, 

NUKKEruusu ja mäyrinkäisNAKIT.

Neilikkaruusuni on kokenut kovia.

Ensimmäinen istutuspaikka oli liian kuuma ja kuiva,

toinen paikka taitaa olla liian varjoinen ja savinen.

Kolmas siirto toden sanoo?

Harjaneilikat ovat kautta aikojen olleet suosikkejani.

Niitä kasvoi mummolassa valoisalla mäellä.

Tulee hyviä ja aurinkoisia muistoja mieleen,

kun näen harjaneilikoita.

  

Entäs sitten nakit!

Meidän nakkeja ei tarjoilla muusilla,

vaikka koirapojat ovatkin herkullisia.

Äipän omat maastonakit, Myrsky ja Tuisku.

Ajattelin etten märise säästä,

mutta ihan pikkusen jyrsii, kun eilen hipsutteli jopa lunta.

Onneksi oli kolme lämmintä päivää,

jolloin ehdin tehdä isoimmat siivoustyöt pihalla.