Väriloistoa

Pihalla on hieman värikästä...

Nyt löytyi konsti kuvan koon muuttamiseen.

Napsauta kuvaa,

jolloin kuvan ympärille tulee koonmuutoskahvat (neliöt).

Jos käytät näitä, niin käytä vain kulmakahvoja, jolloin kuvasuhde ei muutu.

Viisainta on napsauttaa kynän näköistä työkalua (Vaihda),

josta voit valita esim. Alkuperäinen koko.

Itse käytän tuota, sillä pienennän kuvat kuvankäsittelyssä sopiviksi.

Muuttoja ja muutoksia

Blogin käyttöliittymä on kokenut uudistuksen.

Pikkasen teetättää päänvaivaa hakea tuttuja toimintoja uusista paikoista.

Äkkiä tähän(kin) tottuu.

Kuvien kokoa en osannut muuttaa.

Edellisessä blogiversiossa kuvaan tuli vaihtoehtoja,

joilla pystyi määrittelemään, että kuva on alkuperäisessä koossa.

Nyt kuvat jäävät pieniksi.

Se blogimuutoksista.

Omassa elämässäkin tapahtuu muutoksia ja MUUTTO.

Ostin pienen talon pienellä pihalla kaupungista.

Nettimartan pihapiiri jatkaa heinäkuussa uusissa maisemissa.

Tälle pihalle palaan ajoittain puuhastelemaan,

niin kauan kuin talo puutarhoineen menee kaupaksi.

Uusi piha, uudet suunnitelmat.

Elämä on.

Apurina ystävän pihalla

Ystävälläni Pirkolla on mukavan kokoinen rivitalopiha.

Hän oli sijoittanut kolme kivireunaista kukkapenkkiä aitojen viereen.

 Nyt hän halusi siirtää kasvit yhteen kukkapenkkiin keskemmälle pihaa.

Joten tuumasta toimeen!

Kukkapenkkialue vaaksottiin, ja kokoa sille tuli 1,2 m x 3 m.

Ensin ajattelimme peittää nurmikon sanomalehdillä,

mutta päädyimme poistamaan nurmikon,

että saimme syvemmän multatilan.

 Nyt piha on helppohoitoisempi,

sillä Pirkko pääsee trimmeröimään esteettömästi pensaiden vierustat.

Ja onhan pihan keskellä oleva kukka-allas näyttävän näköinenkin.

Omalla pihalla ovat hedelmäpuut aloittaneet kukintansa.

 Sitä se lämpö tekee, villitsee kasvit, eläimet ja ihmiset.

Kevätpamaus

Vesialtaalla on käynnissä jatkuvat pirskeet.

 Janoisia lintuja on välillä jonoksi asti.

Osa käy myös kylpemässä.

Vaihdan veden joka päivä.

 Pöntöissä kuuluu piipitystä,

ja se tietää lintuvanhemmille jatkuvaa ruuanetsimisurakkaa.

 Yhden kerran meinasi tulla linnuille törmäys,

kun toinen pyrki ulos ja toinen lensi juuri mato nokassa pesäaukolle.

Aamu.

Ihanat värit.

 Wiima ja Tuisku nauttivat lämmöstä.

Kohta tuomi kukkii.

Kevät, kevät, kevät...

Väriä elämään

Vettä, rakeita, räntää ja paistetta.

Eilen saapuivat pääskyset.

Iso parvi pääskyjä viuhahteli ylös ja alas liverrellen.

Taitavia lentäjiä.

Siivosin Kasvulaa sadepäivinä.

Esikot kukkivat.

 

 Istutin hortensiat etuoven molemmille puolin.

Purkit on helppo napata kainaloon,

jos tässä vaikka tulisi muutto...

 

 Kurkipari laskeutui yhtenä aamuna lähipellolle.

Pinkaisin kameran kanssa (yöpaidassa ja aamutakissa) kuvailemaan.

 

 Värikästä ja iloista kevättä!

Uusin puutarha-apulainen

Olen saanut uuden apulaisen puutarhaani.

Hän ahkeroi pähkinäpalkalla.

 Tästä raparperilehtimuotilla tehdystä betonikupista on iloa monelle eläimelle.

Siitä käydään hörppimässä janojuomat,

ja siinä kylvetään,

kerrassaan onnistunut hankinta.

Tuli taas täytettyä vuosia.

Ystäväni Pirkko toi,

jo perinteeksi muodostuneet,

hortensiat.

Valkoisen ja punaisen.

Valkoisen hortensian muhkea kukka ei mahtunut kahteen käteen.

Keväinen sää (ja hieman kevytyrittäjyydestä)

Olipas suhmurainen sää maanantaina!

 Meidän seudulla räntää tuli vähän,

mutta Lopella, Rengossa ja Riihimäellä oikein roimasti,

tämän tiedän siksi, että kävin itse paikalla.

 Lauantaina oli mainio puutarhailu sää.

Leikkasin nurmikot ensimmäistä kertaa.

Siivosin Kesälän käyttökuntoon

ja nautin ensimmäiset kahvit ulkona töiden lomassa.

 Lauantaina nurmikon ajon jälkeen näytti alapiha tältä.

 Sunnuntaina oli jo eri fiilis.

Tosin maanviljelijät olivat varmaankin tyytyväisiä,

sillä kylvökoneet pörräsivät pelloilla lauantaina aamusta iltaan.

Tuli se sade tarpeeseen omallakin pihalla.

Nyt ovat tynnyrit täynnä.

Tyhjensimme lammen lauantaina.

Saivat vesiliskot puhdasta uimavettä.

 Sääliksi kävi fasaaneita, jotka kyyhöttivät rännän armoilla.

Yrittäjäksi eläkkeellä?

Tässä oma tarinani OP Mediassa.

Iloa juoma-altaasta ja hyvää äitienpäivää

Hyvää äitienpäivää!

Oma äitini on 86-vuotias,

joten onnittelut hoituvat kortin ja puheluiden välityksellä,

niin kuin varmasti monen muunkin äidin onnittelut,

sillä koronavirus jyllää edelleen.

 Olen puurtanut pihalla haravoiden oksia, risuja ja lehtiä.

Eilen oli hyvä päivä, sillä sain jyrsittyä pyöräharalla kaikki sora-alueet.

Kukkapenkkien kitkemiset ovat vielä edessä,

mutta pikkuhiljaa hyvää tulee.

Talvella keräytynyt kankeus alkaa kaikota,

vaikka en sentään ole vielä ihan yhtä notkea kuin kuvan sinitintti.

 Olen erittäin iloinen, että etupihan juoma-allas on jatkuvassa käytössä.

Välillä pienelle altaalle syntyy suorastaan jonoa.

 Herra Fasaani tuo rouvansa aamuin illoin juomaan.

Laitan heille myös välipalaa tarjolle.

Altaalla käy myös harakoita, variksia ja kaikenlaisia pikkulintuja.

Siileille on oma juoma-astia.

Kolmesta mäyräkoirastani yksi on karkeakarvainen.

Käytin Wiima-neitiä trimmauksessa.

Lahjoitimme alusvillan linnuille pesäpehmusteiksi.

Hyvin ovat villat tehneet kauppansa.

Ja vielä, anteeksi, 

etten ole käynyt kommentoimassa postauksianne,

luen niitä kyllä iltaisin vuoteessa.

Tuntuu, että vuorokaudessa pitäisi olla muutama tunti enemmän,

tuttu tunne meille kaikille.

Aika vaan hurahtaa, sillä jos en ole puurtamassa pihalla,

niin olen etsimässä uutta kotia tai koirien kanssa lenkillä,

ja tunnustan, että välillä on pakko ottaa tupsluurit päivällä.

On ilo lukea teidän juttujanne, kiitos,

niistä saan energiaa.

 

Variksista rentukoiden kautta pilviin

Variksilla on pesä pihakuusessa.

Käyvät tankkaamassa läskitangolla.

 Joku rastas, näitä on vaikea erottaa toisistaan,

veikkaisin villisti naaraspuoliseksi mustarastaaksi.

Nätti vierailija kukkapenkissä.

 Sinitiainen ihailee uutta istutustani,

pallomaista tuijaa.

 Rouva Fasaani ei ollut tyytyväinen tarjontaan.

Pähkinät oli syöty, kiitos harakoille,

ja jäljellä oli vain rusinoita mustarastaille.

Ilme on vähintäänkin tyrmistynyt.

 Olen käynyt pihapiirin ulkopuolellakin luontoretkillä.

Lintutornilla olen saanut ypöttää,

ei ole ollut tunkua kaukaisilla luontopoluillakaan.

Rentukat värittävät rantoja.

 Valkovuokkoaika on nyt parhaimmillaan.

Kuvassa myös leppäkerttu.

 Eilen oli tosi pullakoita pilviä.