Ruska saapui puutarhaan

Sumu ja ruska, siinä varmat syksyn merkit.

Sateen tauottua rymistelevät koirapoikamme, 

Myrsky ja Tuisku, pihalle.

 

Nurmikko kaipaa selvästi leikkausta,

vai ovatko mäyräkoiran käpälät vain niin lyhyet...

Syyslannoitteet on annettu jo elokuussa,

joten toivotan omenapuille talvenkestävyyttä ja satoisaa ensi kesää.

 

Jätän suurimman osan perennoista talventörröiksi.

Purkeissa olevat yksivuotiset toki kompostoin nyt.

Kevätaurinkoa ja uutta puhtia odotellessa...

Puutarhurin apulaiset (ja välillä tuholaiset) tuovat 

vauhtia ja iloa pihallemme.

Ihailen Mustialan puistoa, tämmöisen haluaisin meillekin.

Luin kirjan: Outi Pakkanen, Helle

Kirjailija Outi Pakkaselta ilmestyi tänä vuonna uutukainen nimeltään Helle. Kustantaja on Otava. Sivuja kirjassa on 332. Kirjan taitto on kaunis.

Kirja kuuluu Anna Laine -dekkareiden sarjaan. Anna Laine on mainosgraafikko, jonka ympärillä sattuu ja tapahtuu, jopa murhia. Arvaatteko miksi olen kovasti tykästynyt Anna Laineeseen? No, tietysti siksi, kun hänellä(kin) on mäyräkoira, Justus.

Anna Laine on hahmona uskottava. Kirjan muutkin hahmot ovat mielenkiintoisia ja maukkaita, kuten Anna Laineen laittamat ruuat. Reseptit muuten löytyvät kirjan lopusta. Pidin ajatuksesta, että kirjan päähenkilö oli nuoruusiän ohittanut, Se Vanha Nainen, kuten häntä tituleeraa (mustasukkainen) nuorehko piikkikoroilla kopsuttelava uraohjusnainen, Viivi Ahlman. Riemastuttavaa.

Onko kirja rakkausromaani, jossa on murha, vai toisinpäin? Se ja sama, sillä teksti ja vuoropuhelut soljuvat, ja mielenkiinto pysyy yllä viimeiselle (resepti)sivulle asti. Tapahtumat sijoittuvat Helsingin Töölöön. Kaupunkikuvaukset ovat reheviä, ja helteen pystyi suorastaan aistimaan.

"Justus ei ollut koskaan karannut, ei ollut pitkän elämänsä aikana edes yrittänyt karata. Ja nyt se oli poissa.
- Justus!!! Anna huusi ääni särähtäen.
- Juuuustuuus, missä sä oot!!! Eljas yhtyi huutoon.
Vain Miira Lahti pysyi rauhallisena. - Minkähänlainen koira? hän kysyi tyynesti.
- Mäyris! Eljas huusi.
- Karkeakarvainen, Anna täydensi."

Yllä olevasta säikähdyttävästä tapahtumasta seurasi... enpä kerrokaan, lue itse.

Oikein nautittava lukukokemus, suosittelen!

Peltomaisemiani, taas.

Näistä maisemista saan iloa ja hupia aivan yhtä paljon kuin hyvästä kirjasta. 

Etupihan alennustila ja istutuksia

Maa on sopivan kostea istutuksille, ja lämmin sää hellii istuttajaa.

Toukokuussa saamani synttäriruusut pääsivät kukkapenkkiin juurtumaan ja odottamaan talvea.

Uskokaa tai älkää, mutta tältä näyttää etupihamme.

Ryteiköltä.

Vuonna 2007 tässä kasvoi valtavia kuusia ja pihtoja,

jotka jouduimme kaatamaan lahoamisen vuoksi.

Istutimme tilalle uusia puita ja teimme polun ovelta Kasvulaan.

Maan peitin sanomalehdillä ja oksasilppukatteella.

Ja sitten kitkin, kuokin, nyhdin ja kuopsutin,

joka viikko, ohdakkeita, juolavehnää ja hiirenvirnaa.

Loputtomiin.

Tänä vuonna alueelle ei ole tehty mitään ja sen huomaa.

Siirrän muutamia pensaita ja perennoja alapihalle,

jonka jälkeen maa-alue täytetään mullalla (ensi keväänä) ja siihen kylvetään nurmikko.

Alueelle jäävät sembramänty, hemlokki, pari katajaa ja pari vaahteraa.

Eipä tarvitse ensi kesänä(kään) istua kädet sylissä ja ihmetellä,

ettei ole mitään tekemistä.

Ostin valkokukkaisen pasuunakukan kesällä, talvetusrumba alkaa taas...

Puutarhamyymälöissä on ale. Hankin kaksi suklaakirsikkapensasta. 

Ennestään meillä oli kaunis kirsikkapuu.

 

Tomaatit, paprikat ja chilit kyyröttävät kylmissään Kasvulassa.

Osa tomaateista ehti kypsyä, muuten sato näyttää jäävän vähäiseksi.

Kaunis nainen ja aamu

Ystäväni Pirkko halusi itsestään kuvia.

Kiitos ja kumarrus, hän antoi minulle tämän luottotehtävän.

Kauniista naisesta saa helposti näyttäviä kuvia.

Otimme kuvia sisällä ja ulkona,

myös erivärisillä asusteilla ja taustoilla.

Värillä on suuri vaikutus kuvan tunnelmaan.

 

 

Aamulla seisoin terassin rappusilla yöpukusillani

ja napsin auringon ensimmäisiä säteitä talteen.

Puupuiston ensimmäinen syksy

Tänään on luvassa lämmin päivä.

Täytyy rynnätä pihalle puuhastelemaan.

Maa on sopivan märkää, joten siirtelen kasveja yläpihalta alapihalle.

Lisäksi istutan tammenalkuja keväällä perustettuun Puupuistoon.

Tältä Puupuisto näyttää nyt:

Puutarhassa on tarjolla vielä paljon silmäkarkkia:

Haukat pihallamme

Aamu alkoi jännittävästi,

kun pihallamme ottivat yhteen kolme haukkaa ja

harakkaparvi.

Kuvat on napsittu olohuoneen ikkunasta,

joten siksi ovat hieman sumeita.

Häätunnelmia ja kumisaappaita

 

 Lauantaina hipattiin hienona hilpeissä häissä Hesassa.

Tänään, maanantaina, testasin uusia kumisaappaita Myrskyn ja Tuiskun kanssa.

Molempi parempi...

Hääpaikka oli meren rannassa.

Sisämaassa syntyneelle meri on aina juhlava näky.

Kotimatka illalla kuin kohti auringonrantaa.

Syksy tulee. Oletko valmis?

Töitä, teatteria ja perhosia

Ilouutinen:

Sain töitä, osa-aikatyötä, it-kouluttajana.

Kävimme mieheni kanssa kuuntelemassa ja nauramassa stand up -showta

jota veti stand up -koomikko Jussi Simola.

Hulvatonta!

 

Forssan teatterissa on avattu pieni ja intiimi katsomo,

joka sopii stand up -esityksille kuin nappi nuttuun.

Minulla oli Kasvulassa metallinen puutarhapöytä, 

jota en juurikan käyttänyt sen varsinaiseen tarkoitukseen 

eli kasvien ruukuttamiseen yms.

Pesin pöydän ja vein sen apupöydäksi Kesälään grillin viereen.

Pöytä kestää hyvin kuumuutta ja on helppo pitää puhtaana.

Kierrätystä kotona...

Perhoset ovat ihastuneita nauhuksiin.