Noh, ei ollut, vaan pieni sisilisko. Meistä on tullut oikein hyvät ystävykset. Tuommoiset vilahdukset eivät ole sydänystävällisiä käärmekammoiselle ihmiselle. Tontillamme on myös sammakoita. Silloin kun muutimme pihapiiriimme, talvehti paksujen risukasojen alla lautasen kokoisia rupikonnia. Nyt kun Sammakkokukkapenkin risut on poistettu ja tilalle istutettu kukkia, niin myös rupparit ovat kaikonneet. Eipä kyllä hätää, meidän tontilla riittää risu- ja lehtikasoja asuttavaksi asti, edelleen.
Entäs se rotta? Niitä ei sentään ole näkynyt, hiiriä vain. Rotta seikkailee puutarhuri Hennan (serkun tyttö, joka opiskelee puutarhuriksi ja oli minulla viikon työleirillä) taulussa ja toisessa taulussa on sammakko. Tosi veikeitä. Yritin innostaa Hennaa tekemään mäyräkoiratauluja. Katotaan ny...
Olisin muuten huutanut itsekin kauhusta, jos olisin nähnyt tuollaisen vilahduksen. Enkä voi kehua pitäväni erityisesti noista sisiliskoistakaan, mutta niihin on täytynyt mökillä tottua. Viime vuosina lähimetsissä on ollut myös käärmeitä, mutta ei ole vielä kertaakaan tulleet pihalle. Onneksi! Aina sitä pelkää, että koska sen ensimmäisen siellä marjapuskan tai kukkapenkin vieressä kohtaa. Varmasti loppuu meikäläisen mökkeily...
VastaaPoistaJuu, noi kärmyläiset ovat jotenkin hätkäyttäviä. Itse kuljen aina metsässä kumisaappaissa, koska AINA törmään kyyhyn tai pariin. Huoks. Jotkut eivät niitä näe koskaan.
PoistaVeljen mökillä on paljon kyitä. Hänen vaimoaan ja kissaa on kyy tuikannut. Molemmat olivat vuorokauden lääkärin hoidossa ja kissan munuaisiin tuli vikaa. Huoks toisen kerran. Kyseisessä paikassa on aina ollut kyitä ja siellä vakituiseen asuvat ihmiset ovat tottuneet tulemaan kyiden kanssa toimeen.
huiks, käärmylöitä, en tykkää. Ainakaan kovin läheltä katseltuna. En kauheesti oo elämässäni käärmeitä nähnyt, mutta muutaman kuitenkin. Äitiäni on myös lapsena käärme purrut. Isänsä oli vielä uhkaillut, että täytyykö nyt yhden antaa kuolla, kun ollaan kielletty menemästä metsähallituksen puolelle. Oli päässyt parku...mutta hengissä on edelleen.
VastaaPoistaNäyttääpäs hauskoilta nuo puutarhuriplantun taiteilut, kunpa vaan näkis ne paremmin, nyt on niin pienessä kuvassa, vink, vink ;) Toivottavasti joskus tosiaan näemme mäykkytaulujakin.
Sisiliskot ovat täällä tuttua huttua. Pojat pienenä keräilivät niitä ja pitivät vanhassa akvaariossa. Laittoivat sammaleita ja kiviä alustaksi ja yrittivät ruokkia kärpäsillä. Eihän ne mitään syöneet ja muutaman päivän päästä komensin päästämään ne pois. Itkuhan siitäkin tuli, vaikka ymmärsivätkin.
Harva meistä kai suikeroista tykkää. Jokku eläintieteilijät kyllä niitä palvoo ja käskeevät pyydystään ne sankoon ja sitten kuljeettaan muutaman kilometrin päähän. Eivät kuulema löydä takas. Juu eivät, mut niiden tilalle tulee kyl uusia, meinaan veli on kyl tätäkin testannut. Mä en kyl hualis autooni kannellista(kaan) ämpäriä, jossa olis kyitä. Niin pitkälle ei veny mun luonnonsuojelutaidot.
PoistaMää laitan noista tauluista isomman kuvan, täs jossain vaiheessa. Ne on niin hauskoja ja Henna on kehitelly ihan omanlaisen maalaustekniikankin. Mäykkytaulut menis varmaan kuin kuumille kiville...
Kääk, toi otsikko kyllä seisautti veret! Onneksi sentään ei ihan niin kauhee juttu ollutkaan. Mulla on muuten kans käärmekammo. Onneksi en ole nähnyt kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Mutta nuo taulut on tosi veikeät, olispa kiva jos mäykkyisenkin saisit!
VastaaPoistaHih, mää arvasin, että otsikko oli raflaava. Katotaan kuinka Henna innostuu mäykkyaiheesta. Oon mä kyl painostannu eiku ehdottannu :) Hyvä vaan, jos et oo kyitä nähnyt livenä. Jotenkin ne säväyttävät ilkeesti.
PoistaSoma sammakka siellä lehden alla :) Minä en ennen käärmeitä kammonnut, mutta sen jälkeen kun kahta iäkästä koiraamme puri kyy niin, että toinen kuoli myöhemmin munuaisvaurioon, olen pelännyt niitä melkein hysteerisesti. Onneksi eletään sentään Suomessa, missä ei ihan joka puskan alla vaani joku myrkkyöttiäinen.
VastaaPoistaMulla on erilaisia sammakkopatsaita. Ne on vekkuleita. Sammakon edessä on ittetekämäni betoniastinkivi. Pitäis niitäkin valaa lisää.
PoistaIhan kauheeta, että oot menettänny koira kyynpiston vuoksi. Onneks Suomessa ei oo muita myrkkykäärmeitä, muista kauhistuksista puhumattakaan. Paitti ne punkit...
Ihan ensteks ihanimmat ovat nuo taulut. Kyllä on mahtavat!! Toiseks paras on sammakka lehden alla. Soma on sekin.
VastaaPoistaVaan on kyllä sympaattinen tuo eläväkin olento (oletan sen olevan elävä eikä hieno, kiven päälle aseteltu sisiliskopatsas...). Joko sillä on nimi, ja oma ruokakuppi :-D
Noi taulut on kyl huippuja. Mä yritän pukata niistä vähän isommat kuvat tässä päivänä muutamana. S-lisko on kyl ihan live, eikä hirmuisen arkakaan. Mulla menee oikopolkut kukkapenkin läpi ja tarvii aina katsoa ettei s-lisko köllöttele sillä kivellä, minkä kautta astun.
Poista