Voitteko uskoa, että kuukauden päästä (toivottavasti) viimeinenkin tentti on suoritettu! Tuntuu epätodelliselta. En ole juurikaan ehtinyt käydä blogeissanne kommentoimassa, juttujanne olen kyllä lukenut.
Eilen jutustelin matikanopen kanssa siitä kuinka selvisin hengissä ekasta vuodesta. Olin aivan tönkkönä kauhusta ja pönttö sekaisin kaikista kaavoista ja laskuista. Ekasta kokeesta tuloksena oli ykkönen. Muistatteko kuinka järjettömän iloinen olin, kun sain toisesta matikan kokeesta
kakkosen? Sitten kolmosen ja viimeksi
nelosen. Tavoittelen viimeisestä tentistä kolmosta. Välitentti ei mennyt ihan nappiin, todennäköisyyslaskentaa, jota en ole koskaan tajunnut, joten viitosta en voi saada vaikka kuinka hyvin menisi viimeinen tentti.
Minulla on voittajan olo ja itseluottamus on kasvanut huimasti. Minä OPIN ja minä OSAAN!
Tätä Lomijoen koskea tulee ikävä.
Perjantaina meillä on trukkikurssi, mutta en pääse sinne, koska menen haastattelemaan Tampereen SPR:n varaston hekilökuntaa opinnäytetyötäni varten. Opparini aihe käsittelee humanitääristä logistiikkaa. Nämä pienoismallit ovat logistiikkaluokan pöydällä.
Loimijoki 12.3.2014.
Nettimartan pihapiiriä 12.3.2014, kun aurinko paistoi ja mieli oli kevyt.