Minähän en ole mikään innokas ruuanlaittaja enkä säilöjä,
keittiönseinällä on kyltti: I kiss better than I cook.
Lahja Pirkko-ystävältä.
Niinpä marjapensaat saivat väistyä tulevan puupuiston tieltä.
Maa on todella multavaa,
joten ystäväni Suhis sai marjapuskat kaivettua ylös kohtuullisella ponnistelulla.
Sitten oli vuorossa haaveilemani grillipaikka tontin takaosassa.
Mäntyjen juurella oli vanhoja pesubetonilaattoja mukava määrä.
Siitähän se grillipation tekeminen sitten alkoi.
Ja joo, kyllä minäkin jotain tein...
Levitin kankaan grillipation ja nurmikon väliin.
Siihen tulee leveä hiekkapolku, johon upotan itsevalamani betonilaatat.
Reunoille tulee kuorikatetta.
Sitten pääsee siististi kulkemaan, niin ihmiset kuin koirat,
sisältä grillipaikalle.
Kivipation taakse tulee ensi vuonna puukehikko köynnöksille.
Tässähän kasvoi ennen syreenipensaita ja muita pensaita,
siksi maa oli mustalla muralla.
Ekat grillaukset, kesän tokat makkarat.
Grilli on väliaikainen, tehty kierrätyspihakivistä,
jotka nekin löytyivät tontilta.
Halusin grillin, missä voi polttaa ehtaa koivua.
Kyllä tuli hyvät tuoksut.
Maistuis varmaan sullekin!