keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Työtä ja sopivasti huvia

Olen saanut tosi paljon it-koulutustöitä,
koronasta huolimatta elämä jatkuu.
Opetustyötä on ollut Tammelassa, Hämeenlinnassa ja Lopella.
On aina ihana tavata ihmisiä, jotka haluavat oppia uutta.
Nyt olemme tutkineet,
mitä kaikkea älykännykällä pystyykään tekemään,
soittamisen lisäksi.

Onneksi veliveikkonen tulee joka viikkoa viemään
minut koirineni pienelle luontoretkelle.
Saaren kansanpuisto, yksi suosikeistamme.





perjantai 25. syyskuuta 2020

Vetää kaikista ovista

 Otsikko on suora lainaus Eeva Joenpellon loistavasta kirjasta vuodelta 1974.
Suositteluni neliosaiselle Lohja-sarjalle.

Talossani on kaksi ovea, pääovi ja terassinovi.
Molemmat vuodelta 1966,
joten voitte kuvitella olivatko lämpöeristettyjä ja tiiviitä,
puhumattakaan toimivatko lukot sulavasti.
No ei tietenkään!
Mutta nyt toimivat,
sillä ystäväpariskuntani, Tiina ja Leo,
ansiosta sain ostettua kukkarolleni sopivat nykyaikaiset ovet.


Leo ja veljeni Teemu asensivat ovet mallikkaasti.


Vanhat ovet olivat puuta ja niissä oli yksinkertaiset isot lasit.


Nyt pysyy pakkanen ja viima ulkona sekä lukot toimivat.


Etuoven vieressä on pieni istumapaikka.
Jospa ensi kesänä ehtisin siinä istahtaa ja turinoida ohikulkijoiden kanssa.
Minulla on mukavia naapureita.


Viimeinen ovikellon pimpautus oville.
Pääovi lähti veljeni mukana hänen tyttärelleen Sinille,
joka on vielä ahkerampi tuunaaja ja kierrättäjä kuin minä,
tulevan kasvihuoneen oveksi.


 

maanantai 21. syyskuuta 2020

Hiiri ja terassi

 Sisäpihan terassi oli sinällään siistissä kunnossa,
mutta puulaattojen alla asui hiiri,
jota koirani Tuisku jallitti aamusta iltaan.
Nostin pari laattaa pystyyn,
eikä niitä sitten saanut enää kunnolla keikkumattomiksi paikoilleen.


Ei muuta kuin pyytämään apujoukkoja paikalle.
Veljeni Teemu ynnä ystäväni Suhis ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi (pakolla).
Kärräsin santaa, ja miehet tasasivat aluetta.
Vanhat puulaatat odottavat uusiokäyttöä, eli ideoita, missä niitä voisi hyödyntää.


Veli hymyilee, joten työ sujui mallikkaasti.
Miehet jäivät surauttelemaan ruuveja lautoihin,
kun poistuin iltapäiväksi töihin (henkilökohtainen avustaja).


Palattuani terassi oli valmis.
Nyt on terassilla kokoa ja näköä!
Kelpaa siinä istuskella kahvilla ja vilvoitella saunan jälkeen.
Lattia on tasainen ja toivottavasti myös hiiretön.


Illalla...
Ensi KESÄNÄ maalaan seinät ja kalustan terassin olohuonemaiseksi.


Callunat ovat kauniita, tämän sain veljenvaimolta Riitalta.


 

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Linnunlaulupuut

 Pihallani kasvaa kaksi mäntyä ja kuusi.
Huomasin tiistaiaamuna puukiipijän hipsivän männynrungolla.


Aivan mahtaa! Voin jatkaa lintukuvauksia tälläkin pihalla.


Puissa on kolme linnunpönttöä.
Olen avannut pähkinäbaarin,
että saan houkuteltua siivekkäitä pihapiirini.
Tiaiset saapuivat ensimmäisenä.


Polku grillille on aluillaan.
Löysin lähimetsästä kauniin kuivuneen puunrungon.
Linnunlaulupuu.
Ystäväni Suhis pystytti puun paikoilleen.


Nokkakärryt ovat ehdoton väline tavaroiden siirtelyyn.


Lisää katetta, pari pientä havua, kiviä...


 

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Marjapensaiden poisto ja grillipatio

 Minähän en ole mikään innokas ruuanlaittaja enkä säilöjä,
keittiönseinällä on kyltti: I kiss better than I cook.
Lahja Pirkko-ystävältä.
Niinpä marjapensaat saivat väistyä tulevan puupuiston tieltä.
Maa on todella multavaa,
joten ystäväni Suhis sai marjapuskat kaivettua ylös kohtuullisella ponnistelulla.


Sitten oli vuorossa haaveilemani grillipaikka tontin takaosassa.


Mäntyjen juurella oli vanhoja pesubetonilaattoja mukava määrä.


Siitähän se grillipation tekeminen sitten alkoi.
Ja joo, kyllä minäkin jotain tein...


Levitin kankaan grillipation ja nurmikon väliin.
Siihen tulee leveä hiekkapolku, johon upotan itsevalamani betonilaatat.
Reunoille tulee kuorikatetta.
Sitten pääsee siististi kulkemaan, niin ihmiset kuin koirat,
sisältä grillipaikalle.
Kivipation taakse tulee ensi vuonna puukehikko köynnöksille.
Tässähän kasvoi ennen syreenipensaita ja muita pensaita,
siksi maa oli mustalla muralla.


Ekat grillaukset, kesän tokat makkarat.
Grilli on väliaikainen, tehty kierrätyspihakivistä,
jotka nekin löytyivät tontilta.
Halusin grillin, missä voi polttaa ehtaa koivua.
Kyllä tuli hyvät tuoksut.

Maistuis varmaan sullekin!


 

sunnuntai 6. syyskuuta 2020

770 kg siirtonurmea

 Perjantaina klo 9.30 soi puhelin,
Postista päivää, teille olis tulossa 770 kg siirtonurmea.

Hupsistakeikkaa!
Olin juuri lähdössä hakemaan Jokioisilta ostamaani peiliä ja kaappia.
WhatsApp-viesti ystävälleni Suhikselle,
joka karautti paikalle tuotapikaa.

 

Kun tulin takaisin oli nurmikääröt siirtyneet takapihalle.
Rivakalta mieheltä homma hoitui tunnissa.
Itse olisin punnannut kääröjen kanssa pitkälle iltapäivään, huh huh.

 

Roikuin apurina nurmikaikaleiden päässä,
kun Suhis asensi tottuneesti nurmilevyjä paikoilleen.
Tietysti apureina toimivat myös Puhurit.
Puolilta päivin nurmialue oli valmis.


 

Kastelin nurmialueen ensin läpimäräksi letkulla.
Sitten kävin ostamassa sadettajan,
että saan ylläpidettyä tasaista kosteutta,
mutta onneksi taivaaltakin on satanut luomuvettä ihan kiitettävästi.


 

Siinä se nyt on, smaragdin vihreä suorakaide.
Houkuttelee kehittelemään alueelle huoneen...
Toistaiseksi lisään multaa uuden ja vanhan nurmikon välille
sekä heitän heinänsiemenet itämään.
Mietin huoneratkaisuja talvella, puutarhaunelmia paukkupakkasilla.


 

Ystäväni Ritva kävi ensivisiitillä.
Hän on ahkera neuloja,
joten sain tuliaisiksi somat sukkaset.
Ai joo, minulla ei ole liikavarpaita, vaikka kuva niin väittää.

Suloista sunnuntaita!



 

perjantai 4. syyskuuta 2020

Siirtonurmea odotellessa

 Kitkemisestäkin tulee nautinnollista, kun kohottaa välillä katseensa maasta,
ja näkee värikästä kauneutta.

Nurmikon perustaminen on vaiheessa.
Koska siemenet eivät itäneet,
tilasin 50 neliötä siirtonurmea.

Nurmikääröjä odotellessa muokkaan aluetta,
eli kitken, käännän ja multaan.


 

Patiolaudat odottavat asentajaa.
Pitää ensin hakea sirkkeli entisestä kodista,
mutta sirkkelin hakemiseen tarvitaan peräkärryä.
Koska minulla ei ole koukkua autossa,
enkä kyllä ole koskaan peräkärryä edes vetänyt,
niin odottelen veljeä, taas kerran, apuun.



Veljeni Teemu tehdä mutas minulle apuvälineen mullan tiivistämiseen.


 

...ja sitten paikalle ampaisi lauma koiria...


 

Pelakuut jaksavat kukkia varaston seinällä.



 Jälkimärinät: uusi blogialusta on kökkö. Ei toimi sulavasti.