maanantai 30. tammikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: C

C on itseoikeutetusti clematis.
Luulin pitkään, että kärhöjen kasvattaminen on vaikeaa,
miltei mahdotonta.
Kuinka väärässä ihminen voikaan olla!

Onneksi uskaltauduin ostamaan Jackmannii jalokärhön,
sillä komeampaa kukkiaa saa etsiä,
ja siitä se sitten lähti, kärhövillitys.
Nyt minulla on puolen tusinaa erilaista kärhöä 
köynnöstelemässä pihapiirissämme.


 

Kärhöt kukkivat runsaina ja ovat mieluisasti värikkäitä.



 

lauantai 28. tammikuuta 2017

Mitä yhteistä on Venuksella ja sanamaija Heli Laaksosella?

Helppo vastaus olisi tietysti, että molemmat ovat tähtiä,
totta kyllä sekin,
mutta oikea vastaus on, että olen päässyt näkemään molemmat.
Tai oikeastaan Venus on loistanut jo monta yötä taivaalla
hämmästyttävän kirkkaana ja
runoilijakirjailija Laaksosta pääsen näkemään ja kuulemaan
ensi tiistaina Hyvinkäällä musiikilla maustettuna.


"Hyvinkään Orkesterin kevätkauden alkajaisiksi tarjoillaan juurevia jousiorkesteriherkkuja runoilija Heli Laaksosen maustamina.
On pitkään haudutettuja aineksia, tuoretiskin tuotteita, englantilaisia ja keskieurooppalaisia makuja sekä juhlavuoteen sopivia aperitiiveja – mitä ihanin kattaus alkukevääseen!"


Ylä olevan kuvan napsasin eilen illalla kotipihalla,
pieni kirkas täplä on Venus.
Alla olevaan kuvaan tallentui pakahduttavan kaunis aamu.
Naapuri sattui olemaan koiriensa kanssa lenkillä ja
täydensi kuvan.


Valoa ja lämpöä, ulkona ja sisällä.
Keväisiä tunnelmia tammikuussa.


torstai 26. tammikuuta 2017

Luonnonhenki

Kokeilin taas jotakin ihan uutta ja vähän ihmeellistäkin.
Tuttavani Jenni perusti ryhmän nimeltä Luonnonhenki.
Ensimmäinen kokoontuminen oli nuotion äärellä kodassa.


Maistelimme pakurijuomaa (oli melko pahaa),
keitimme pannukahvit, käristimme makkaroita,
jutustelimme, Jenni rummutti (soinnut upposivat sieluun) ja
vedimme kuvallisia voimakortteja pakasta.

Tarkoituksemme on tänä vuonna käydä tähtitornissa,
oppia uusia asioita hortoilusta ja kyytöistä sekä
käyskennellä meidän pihapiirissämme.
Tiedossa on myös metsäretkiä ja muuta luontoon liittyvää.


tiistai 24. tammikuuta 2017

Totta vai tarua?

Kyllä se on totta,
vaikka en meinannut uskoa silmiäni.

Sunnuntaiaamuna meidän lauma lähti lenkille Saaren kansanpuistoon.
Aurinko oli alhaalla, paistaen häikäisevästi.
Peuroja pellolla!
Äkkiä auto turvallisesti parkkiin tienviereen ja kuvaamaan.


Taianomainen kuva.
Sain mielestäni vangittua tunnelman hyvin. 


Keltaiseen teemaan sopii lisäksi kuva Kirsistä ja Rockysta Forssan linjoilla.
Olimme geokätköilemässä, tosin kätköt jäivät vielä salaisiksi lumen vuoksi.
Saaliina oli raitista ilmaa ja mukavia rupatteluja,
keväällä uudestaan.


maanantai 23. tammikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: B

B niin kuin jämäkkä betoni!
Mies valoi alapihalle ison kukka-altaan betonista neljä vuotta sitten.


Mielestäni betoni on ajatonta ja todella kestävää.
Jos pitäisi valita silkkiä, samettia vai sementtiä,
niin vastaus olisi ilmiselvä...


Katsotaanpa välillä kevennykseksi herkkiä kukkia.

 

 

Betoni sopii meidän pihapiiriimme hyvin,
sillä talomme tiiliseinätkin ovat rouheat.


Olen tehnyt sementistä askellaattoja.
Ensi kesänä täytyy laattoja valaa lisää.
Helppoa ja hauskaa puuhaa,
varsinkin kun mies pyörittää sementtimyllyä.






Raparperinlehti muottina, ja betoni taipuu lintujenkylpyaltaaksi.
Sain skopolian juurakoita naapurilta vuonna 2013.
Skopolia on myrkyllinen ja sitä on käytetty entisvanhaan rohtokasvina.
Upea kasviharvinaisuus.
Ainesta dekkariin...


lauantai 21. tammikuuta 2017

Kullankeltaista ja pinkkiä sekä sääkuva Ylen aamu-tv:ssä

Eilen oli kullankeltainen auringonnousu.
Lähijärvellä napsaisema kuvani 
päätyi tänään Ylen aamu-tv:n sääkuvaksi,
muiden koreiden otosten joukkoon.



Tänä aamuna maailma värjäytyi pinkiksi.


On ollut todella kauniita aamuja, ja tuntuu,
että meillä paistaa aina aurinko.
Onko Tammela uusi Naantali?


keskiviikko 18. tammikuuta 2017

tiistai 17. tammikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: A

Blogeissa kiertää mukava puutarha-aakkoshaaste.
Laajennan aakkoset käsittelemään koko pihapiiriämme,
sillä tiedän mitä tulee kohdissa D ja O,
jotain aivan muuta kuin puutarhaa.
A niin kuin alku.
Aloin kirjoittaa pihapiiristämme 
toiveikkaana torstaina 2.9.2010.
Olin näköjään käynyt kukkasipuliostoksilla.

"Päädyin hankkimaan kahta erilaista nunnanarsissia: Baby Moon ja Havere. Pieniä, siis matalia lajikkeita molemmat. Lisäksi ostin idänsinililjoja, lehtolaukkoja, hentohelmililjoja, kevättähtiä, ukkolaukkoja ja helmililjoja. Aaah, talvella on ihana ajatella, että siellä ne mukulat nassottavat hangen alla ja odottavat kevätauringon herättävää voimaa."

 

 

Narsisseista on jäljellä kauniit muistot.
Tuntuu siltä, että sipulikukat eivät aivan ole minun juttuni.
Kirjoitin syyskuussa myös ahneenlaidoista.

"Onko sinulla, rakas lukijani, puutarhatyökalu, joka on aivan ylimaalinen ja jota et vaihtaisi pois? Jep, minulla on niitä kaksi: maitokärrit ja kottikärryt.

Kottikärryjä minulla on käytössä neljät ja yhdet virattomat, jossa kasvatan kesäkukkia. Ostin ensin sinkittyjä puutarhatöihin suunniteltuja kottiksia pari kappaletta, mutta ensimmäisen kivikuorman myötä Mieheni onnistui vääntämään alumiinireunat kiharaisiksi. Miehelläni sattui olemaan sopivasti synttärit ja ilostutin häntä uusilla kottikärryillä. Tällä kertaa ostin vankat rakentajan kottikärryt. Ne ovat pysyneet kohtuullisessa kuosissa, vain pari lommoa kyljessä.

Rakentajan kottikärryt osoittautuivat erittäin mukautuviksi pihatöissä. Pysyvät tasapainossa eivätkä retua, niillä voi kuskata multaa, soraa ja isoja kiviä. Aivan verrattomat kuljetuspelit. Ostin semmoiset sitten itsellenikin ettei tarvitse käydä kisaa Mieheni kanssa, että kumpi saa parhaat kärryt.
Kottikset eivät kuitenkaan sovellu hyvin risujen ja oksien kuljetukseen. Ja kuinkas sattuikaan silmiini maitokärrit! Aivan herkistyin ne nähdessäni. Kuulin (henkisiin) korviini lehmänkellon kalkatuksen, kärpästen surinan ja ripsumisen rapsahdukset ja maidon suihkeen ämpäriin reunaan. Aaah! Maitokärrit oli aivan pakko ostaa.

Iloisena aloitin risujen kuskaamisen kärreilläni, mutta voihan pahalainen, oksat työntyivät vähän väliä renkaiden pinnojen väliin ja olin lentää aisan yli nokilleni. Mikäpä eteen? Kätevänä marttana tuunasin renkaiden suojiksi vaneriset levyt. Pakko tunnustaa, että varsinaisen toteutuksen teki Mieheni.

Noh, siinä sitten hymyissä suin jatkoin risusavottaani. Kärrit pelittivät erinomaisesti ja homma luisti. Meillä oli kannonjyrsijämies töissä ja hän katsoi vähän pää kallellaan maitokärrejäni ja totesi: ”Oot sitten laittanu kärryihisi ahneenlaidat”. Elämän nälkää ja positiivista ahneutta teille kaikille!"


 

 

 

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Huimaavan kaunis päivä geokätköilyn merkeissä

Huikean näyttävä päivä ansaitsee aivan oman postauksensa.
Olin lauantaina neuvomassa geokätköilyä 
ex-työkaverilleni Kirsille Jokioisten Elonkierrossa.
Hmm... neuvomassa?
Minulla on tasan kolme geokätkölöytöä hanskassa,
joten melko heppoisin perustein olin opastamassa.

Kaksi naista ja kolme koiraa sekä kuvankaunis keli.
Löysimme kaksi geokätköä,
joten onnistuimme täydellisesti.


Minäkin pääsin kuvaan.
Kuvan napsaisi Kirsi.


Koska minusta näyttää tulleen lintukuvaaja,
niin tässä tuiskupäivän talitintti.


Kerronpa vielä, että pakkaspäivän sinitintti
näytettiin toisenkin kerran viikon sisällä
Yle Hämeen sääuutisissa...


perjantai 13. tammikuuta 2017

Varpuset ja kalkkimaali

Pohditko, mitä yhteistä on varpusella ja kalkkimaalilla?
Ei niin mitään.
Kuvasin tänään makkarin ikkunasta varpusia,
jotka lehahtivat ikkunan alla olevaan norjanangervoon.

Tämä varpunen tuijotti minua kiukkuisesti.
Selvästi se yrittää näyttää uhkaavalta haukalta.


 

 

Minun on jo pitkään tehnyt mieli kokeilla kalkkimaalia.
Sen kehutaan tarttuvan melkein kaikkiin pintoihin.
Ideana on aikaansaada rustiikkista maalipintaa.

Annie Sloan on kalkkimaalauksen asiantuntija ja ideanikkari.
Maalini on ostettu halpistavaratalosta 
eli ei ole AS-tuote.
Värisävy on harmaa, koska valkoinen oli loppunut.
Samalla ostin tukuittain erilaisia siveltimiä,
niitä kun ei huushollissa voi koskaan olla liikaa.
Kerron myöhemmin maalauskokemukseni kuvin ja sanoin.


Ostin seutukunnan verkkokirppikseltä 180 cm pitkän
mäntyisen vankoista rimoista tehdyn kukkalaudan.
Taattua 70-lukua.
Katsotaan saanko kalkkimaalilla vesiroiskerinkulat piiloon.