lauantai 30. marraskuuta 2019

Päiväni mallina

Oikeasti! 
Olin valokuvamallina, tai ainakin melkein.

Ihan oikeasti minua kuvattiin Op Kevytyrittäjä mainoskampanjaan.
Jäätyäni eläkkeelle halusin tehdä edelleen pienimuotoisesti töitä.
Niinpä ryhdyin kevytyrittäjäksi.
Op Kevytyrittäjä -palvelu hoitaa kaikki maksut ja velvoitteet puolestani,
korvausta vastaan tietysti, ja homma toimii moitteetta.

Tässä iloinen kuvaustiimimme:
vasemmalta lukien
Maija, Pauliina, Minna ja Erika.
Valokuvaaja Pauliina, Eloisa Visuals, 
ja kauneusalan yrittäjä Minna, Mintha esthetics,
ovat molemmat päätyönsä lisäksi kevytyrittäjiä.
Maija ja Erika ovat Op Kevytyrittäjä -tiimin jäseniä.

Taustalla Oodi-kirjaston huikea viherseinä.
Muut tarinan kuvat ovat tiimimme jäsenten ottamia.


Minna teki minulle asiantuntevasti kevyn päivämeikin. 
Jännittävää, mutta miellyttävää, olla tupsuteltavana.


Kuvauspaikkana oli vaikuttava Oodi-kirjasto.
Tässä tiimimme puhdistaa pöytää kuvauksia varten.



Odotan mielenkiinnolla Pauliinan mainoskuvia,
sillä hän napsi kiitettävän määrän otoksia.


 Tässä oma kuvausideani, 
eli kasa kirjoja ja mausteena tietotekniikkaa,
pettämätön yhdistelmä.
Taustalla siintää eduskuntatalo.


Oli erilainen, ja erityisen hauska, päivä pirteässä seurassa.


Kiitos Maija, Erika, Pauliina ja Minna!
Teitte päivästä muistoisan. 

maanantai 25. marraskuuta 2019

Pikkuvarpusia kotipihalla ja joutsenia sekä hanhia lähipellolla

Heittelin palloja koirille ja kurkistin pihdan oksien läpi lumettomaan puutarhaan.
Nurmikko on vielä vihreää, vaikka muuten näyttää ruskeasävytteiseltä.


 Kiinnitin oksan pation pystytolppaan linnuille istumista varten.
Yläpuolella roikkuu läsämakkara,
täyden vatsan kanssa voi välillä huilata oksalla.


 Joutsenet ovat kerääntyneet jo monta viikkoa lähipellolle.


 Joukkoon on liittynyt parvi kovaäänisiä kailottajia, kanadanhanhia.


 Nämä puolestaan ovat kyyhkysiä.
Iso parvi samalla pellolla kuin joutsenet ja hanhet.


 Sulava laskeutuminen.


 Joutsenet tarvitsevat laskeutumiseen ja nousuun pitkän kiitoradan.


Kohti joulukuuta, niin tämä aika vaan menee nopsasti.

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Valopäitä ja retkeilijöitä

Kummityttöni kertoi järkyttyneenä,
kuinka hän meinasi ajaa heijastittoman ihmisen päälle.
Kyllä kaupungillakin kannattaa, ja pitää käyttää, heijastinta.
Meillä täällä maalla on sysipimeää.
Ainoat valonlähteet ovat otsalamput.
Olemme valopäitä ja heijastinliivijengiläisiä.
Koirillammekin on heijastimet.
Pilvettöminä öinä on hieno katsella tähtiä ja kuuta,
se ilo on tarjolla, kun asuu katulamputtomalla alueella.


 Olen ripustanut muutamia kausivaloja,
kuten tämän lyhdyn.
Mukava katsella hämärän tultua,
kun valoa tuikuttaa puutarhassa.


 Kävin maanantaina veljeni Teemun kanssa retkellä.
Tutkiskelemme lähialueiden järviä.
Löysimme täydellisen, aurinkoisen, paikan.
Tänne tulemme kesällä uudestaan
ja otamme termospulloon kahvit mukaan.
Luontoretket virkistävät, ja pitävät kropankin liikkeellä.


 Veljeni Leijonamieli sekä Tuisku ynnä Wiima,
innokkaat retkeilijät.


Ja pääsihän se blogistikin kuvaan.


lauantai 16. marraskuuta 2019

Blogi blogista, joutsenia sekä mustia sukkia

Eläkeliiton Netikäs-projektin projektisuunnittelija Sanna Tuominen 
pyysi minulta juttua blogin kirjoittamisesta.
Lupasin kirjoittaa.
Alla olevasta linkistä, 
joka on blogikirjoitukseni otsikko, 
pääset lukemaan mietteeni.



 Pitkästä aikaa oli sateeton päivä.
Aurinkokin melkein paistoi.
Kamerat autoon ja kuvaamaan,
sillä olin nähnyt joutsenten kokoontuvan lähipelloilla.
Satamäärin joutsenia odotti lähtöä lämpöisille maille.

Lapset, katsokaa kameraan, täti kuvaa!


 Rytmikästä lentoa.


 Käväisin myös Saaren kansanpuistossa.
Siellä oli rauhallista.


 Toteutin pitkän ajan haaveeni
ja ostin 20 paria mustia sukkia, samanlaisia.
Heitin kaikki vanhat kulahtaneet eriparisukat pois.
Nyt on helppoa, kun aamulla menen sukkalaatikolle,
niin aina löytyy pari.
Mustat nilkkasukat eivät ole mielenkiintoinen kuvauskohde,
mutta sinitiainen siluettikuvana koivunrungolla on.


keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Sinivalkoista-haaste

Sain Rikkaruohoelämää -blogin Betweeniltä Sinivalkoista-haasteen, jonka on laittanut liikkeelle Tiiu Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogista. Haasteen ideana on juhlistaa sinivalkoisin kuvin/postauksin Suomen itsenäisyyspäivää.
Kaunis ja kannattettava ajatus.

Betweenin blogissa on esillä runsaasti sinisiä ja valkoisia kukkasia
sekä upeita maisemia.
Täytyy vielä lisätä, 
että Between on uuttera blogisti ja kommentoija,
blogimaailman aatelistoa.

Raavin hetken päätäni, sillä siniset kukat ovat pihallamme harvinaisia,
valkoisia sentään muutamia yksilöitä löytyy,
kuten päivänkakkaroita ja juhannusruusuja.
Onneksi kuitenkin löysin kuvia, joissa on pilviä, lunta ja sinitaivaita.
Ja työkäsineet...


Tässä sinivalkoisia kuvia, ole hyvä!


Koska haaste on kulkenut blogista toiseen,
niin en tarjoa haastetta kenellekään erityisesti,
mutta nappaa haaste mukaasi, jos haluat osallistua.

maanantai 11. marraskuuta 2019

Kukkia ja rottia

Kuvan taustalla on lunta,
mutta lumi viipyi vain vuorokauden täällä Etelä-Suomessa.
Ehdin kuitenkin ottaa aamulla siluettikuvan linnuista
taustanaan valkoinen maisema.


Jos katsot kuvaa tarkasti,
niin näet rotan.
Se on löytänyt tiensä terassillemme,
syykin on ilmeinen,
eli lintujen ruokakuppi.
Onneksi on kysymyksessä vain yksi rotanketale,
joka kylläkin on niin fiksu,
että on väistänyt kaikki loukut,
mitkä olemme virittäneet sen päänmenoksi.


 Sain orkidean kukkimaan toistamiseen.


 ...ja tässä studioni...


 Kaunista (työ)viikkoa kaikille!


lauantai 9. marraskuuta 2019

Onnellinen omalla pihalla

Forssan lehti kävi tekemässä jutun pihastamme,
tai pikemminkin siitä,
että olemme viiden pihan joukossa Oma PIHA -lehden
järjestämässä Suomen paras piha -kilpailussa.

Toimittaja Sami Koljonen ja valokuvaaja Lassi Puhtimäki
kiersivät kanssani pihapiirissämme.
Jutun otsikko on mieleinen:
Onnellinen omalla pihalla.

Nuoret herrat tykästyivät pihamme avariin maisemiin
ja yksityiskohtiin.
Kaunis piha saa olla myös rosoinen,
oli toimittajan näkemys pihastamme.

Kiitos Samille jutusta, ja Lassille loistavista kuvista!




keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Kotona ja kylillä

Pikkupakkanen napsahtelee nurkissa.
Pyhäinpäivänä näytti vielä tältä eli sateiselta.


 Käyn koirieni, Myrsky, Tuisku ja Wiima
kanssa veljeni mökillä melko usein.
Metsässä on pehmoisia polkuja ja paljon nuuskuteltavaa,
sillä riistaa on liikkeellä kaikkina vuodenaikoina.
Seudulla on myös neljällä tassulla kulkevia saalistajia...


 Fasaanit ovat löytäneet tiensä ruokintalaitteiden luokse.
Maahan putoavat jyvät ja pähkinät nokitaan tarkasti.


 Myös pari närheä pörrää lintulaudoilla.
Kaunis, mutta narjavaääninen, lintu.


 Lisävalon ansiosta osa pelargonioista kukkii.


 Pihan sävyt ovat himmenneet.
Joko olet muistanut äänestää Oma PIHA -lehden
Suomen paras piha -kilpailussa?


 Käyn Wiima-tyttösen kanssa muutaman kerran kuukaudessa
tervehtimässä palvelutalon asukkaita.
Wiima on kaikkien suosikki.
Vaikka muisti temppuilee,
niin pieni suloinen karvapöksy herättää aina tunteita ja muistoja.
Käynnit liittyvät Eläkeliiton Tammelan yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan.



lauantai 2. marraskuuta 2019

Valokuvaus ja verenpaine sekä pyhäinpäivä

Korkea verenpaine on ikävä ja epäterveellinen seuralainen.
Tasaan omaa heittelevää verenpainetta valokuvaamalla.
Ihan totta!
Mieli tasaantuu ja paineet laskevat.
Valokuvaaminen ei kuitenkaan korvaa verenpainelääkkeitä.
 
 Tässä kuva Halloweeniä viettäville.
Peltinen kurpitsa on koriste,
mikä kestää sateet ja paahteet.


 Angry bird.


 Ylösalaisinkuva.
Nappasin kuvan eilen,
käydessäni Forssassa Wiima-tyttösen kanssa.


 Lähdin eilen iltapuolella poikani Samin kanssa retkelle Saloistenjärvelle.
Järvet olivat jo riitteessä.
Hyvän näköinen puolukkametsä.
Jjäätynyt rahkasammal rapsahteli askelten alla.


 Poika sytytti nuotion,
 ja paistoimme makkarat illan muuttuessa hämärästä pimeäksi.

Rauhallista pyhäinpäivää!