perjantai 11. kesäkuuta 2021

Pelakuita, järjestelyjä ja sementtilaattoja

No niin, viime kesänä pelargoniani olivat täynnä kukkia,
eli niiden vointi oli erinomainen.
Nyt en kehtaa näyttää niitä haaltuneita raaskuja,
joten esittelen osan herra Y:n pelakoista.
Ne kukkivat ja ovat vihreän vehreitä.


Ehdotin talvella herra Y:lle, että hän rakentaisi sorsanpesiä.
Hänellä on kymmenittäin linnunpönttöjä pikkulinnuille sekä telkänpönttöjä.
Herra Y väkerteli kaksi hienoa sorsanpesää.
Toiseen ilmaantui toukokuun lopulla asukkaat.
Haudonta on meneillään.
Lahdella pesii myös joutsenpari, joilla on nyt viisi poikasta.
Yhdessä telkänpöntössä on pesintä käynnissä.



Mitäs omalla pihallani tapahtuu?
Varastojen järjestelyä.
Ensin tyhjäsin työkalukopin.


Tuisku-koira ihmetteli tavaramäärä.
Niin minäkin.


Kaikki purkit, nyssykät ja työkalut mahtuivat varastoon,
kun käytin porakonetta ja ruuvasin koukkuja seinään.
Tuisku taas hommissa mukana.



Ja laattaprojekti jatkuu.
Nyt vuorossa 64 kpl pesubetonilaattaa, koko 40 x 40 cm,
arvaatte varmaan ovatko painavia.
Onneksi sain apuun näppärän miniäkokelaani Mervin.
Wiima tyttösen ilme on puhutteleva.
Hoh hoh hoijaa, aina vaan näitä laattoja!


Pesubetonilaattojen poiston yhteydessä kaivoin ylös seinänvierustakivet
ja laitoin niiden alle kankaan.
Jakkarapenkki löytyi varastokopista.
Penkki on talon edesmenneen rouvan.
Jatkan rouvan lempiharrastusta.
Myrskyn mielestä kivien kanssa punnaaminen saisi jo riittää.


Lintujen altaan vesi on parempaa kuin vesi omassa kupissa, tuumaa Wiima.
Helle hellii, jopa niin tehokkaasti, ettei jaksa olla pihalla kuin aamusta ja illasta.
Onneksi yhtenä päivänä satoi (ja ukkosti).


perjantai 4. kesäkuuta 2021

Ilo käydä Ilolan arboretumissa

 Kävin miniäkokelaan kanssa nauttimassa
kuumasta kesäpäivästä Ilolan arboretumissa Salossa.
Nähtävää ja koettavaa oli kaikille aisteille.
Tuoksut vaihtelivat mäntymetsästä, suopursujen kautta alppiruusuihin.

Huikea paikka!
Rakastan puita ja kiviä.
Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa.
Miniäkokelas väitti minun kulkeneen hyvin hoidetuilla poluilla kuin vihikoira.

Yli 10 ha metsäpuutarhan on suunnitellut puutarhuri Ari Laakso.
Aikaa tämän näyttävän kokonaisuuden luomiseen on vierähtänyt 30 vuotta.
Turhaan ei mies ole istunut talvisaikaan kannon päällä
suunnittelemassa tulevia istutuksia sekä polkuja.
Laaksolla on maisemallista silmää.

Ostin seljapihlajan, katsuran, viitavaahteran ja pirunnuijan.
Juu, kaikki nämä pitäisi mahduttaa 800 neliön tontille.












 

maanantai 31. toukokuuta 2021

Kauriista rupikonnaan

 On onni olla aamuvirkku,
sillä silloin voi nähdä
kauriin kopsuttelevan työhuoneen ikkunan takana.
Aamu oli sumuinen.


Pihallani on runsaasti matoja.
Räkättirastaat tietävät sen.


Punarinta sulostuttaa olemuksellaan aamuisin.


Kylminä aamuina orava tulee pihakuuseeni nokosille.
Aurinko lämmittää kurren uneen.


Räkättirastaan poikaset ovat lähteneet pesistään.


Tästäkin napista kasvaa komea rupisammakko.


perjantai 28. toukokuuta 2021

Kautta kiven ja kannon...

 Taloani kiertää sementtilaattapolut.
Kiviä on noin 500 kpl.
Erikokoisia ja paksuisia.
Välit täynnä rikkoja.
Pesin laatat painepesurilla.
Aloitin herra Y:n avustuksella laattojen oikaisun ja rikkakasvien hävittämisen.


Apureina toimivat myös Wiima sekä Jussi.
Kaikki sementtilaattoja kantaneena tietävät, että kivi on pai-na-va.


Tuntien punnaamisen jälkeen, oltiin melkein voiton puolella.
Oikealla odottaa lisää sementtilaattoja...


Lopputulos palkitsi.
Tasainen ja siisti laatoitus.


Olen viikon aikana ehtinyt muutakin kuin irrotella laattakiviä.
Kävin Someron torppamuseolla geokätköilemässä.
Jos tykkäät vanhoista hirsirakennusta, niin kipaise tutustumaan.


Avustettavani kanssa kävimme Torronsuolla retkellä.
Puunkaataja oli tehnyt hymynaaman kantoon.


Ystäväni Tiina tuli lomallaan ilokseni.
Tiina on innokas valokuvaaja,
ja kävimmekin kiertelemässä Tammelan ja Forssan kauniita maisemia.
Nappasin Pyhäjärven rannalta voikukkakuvan,
mikä näytettiin Yle Hämeen sääkuvana.
Eihän sen kukan aina tarvitse ruusu olla...

Tiinan tuliaisina sain Tammelan kanottaren, syreeni.
Istutin sen etupihalle lähelle työhuoneeni ikkunaa.


Sekä peikonpähkinäpensaan.
Se puolestaan on siistityn kiveyksen vieressä takapihalla.
Vettä tulla ropsutteli pitkin päivää.
Kaatosade yllätti illalla,
kun istutin puita.
Koirat pakenivat sisälle, mutta minä olin tyytyväinen,
kun istutetut puut saivat kunnon kastelun.

Iloista viikonloppua!


 

perjantai 21. toukokuuta 2021

Vierailuja, toivottuja vierailijoita ja yksi ei-toivottu-vierailija

 Kävin ystäväni Pirkon kanssa Urjalassa Pölkinvuoren kasvimaailmassa.
Komeat maisemat ja valtaisa määrä tulppaaneita ym. sipulikukkia.
Ostin Papulanruusun, suosikkini.
Mistähän löytäisin vielä Maurice Utrillo -ruusun?
Molemmat jäivät entiselle pihalleni.


Pihallani pistäytyi yllätysvieras.
Hieman aiheutti sekasortoa.
Onneksi sain koirat sisälle ennen kuin kyy ehti tuikata,
sillä tietenkin koko lauma ryntäsi sitä ihmettelemään.


Veljeni Teemu kävi rakentamassa kanssani tuen säleikköompulle ja kärhöille.
Jousipatjat pääsivät taas päärooliin.


Omalla pihallakin kukitaan.
Tulput, narskut ja esikot loistavat monissa väreissä.
Nämä kukkijat ovat talon edellisten omistajien puutarhaterveiset.



Pihatyöt jäivät kesken, kun sade ja kylmyys ajoivat sisälle.
Tarkoitus oli nostaa ylös kaikki sementtilaatat,
putsata välit rikoista, tasata maa ja asentaa laatat uudestaan.
Pitkäkoipinen Jussi-koira yltää lannoittamaan kukkapurkit päältä,
kun omat matalatassuiset mäyrikset lannoittavat vain nurmikkoa.

Lämpimiä päiviä odotellessa...


sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Pienen pihan kevätterkut

 Olispas sukkela ja ahkera kuin oravat!
Mutta ei.
Tuusaan ja puuhastelen sataa eri asiaa,
ja mistään ei tunnu tulevan valmista.
Blogit ovat jääneet retuperälle,
ei siis ajanpuutteesta vaan silkasta saamattomuudesta.

 

Kävin veljen möksällä.
Metso oli uhkaillut veljeä,
mutta minulla ei ollut onni myötäinen,
en nähnyt metsoa,
kuvassaaliina kuovi ja oravia.


Ruusujen päällä oli talvisuojana vankasti havuja,
ja kun poistin havut,
niin parissa ruusussa oli lehdet.


Voiko lehdet tosiaan säilyä vihreänä talven yli suojattuna???
Tilanne tänään eli uusia lehtiä tullut,
mutta vanhatkin ovat tallessa.


Olen käynyt luontoretkillä ja geokätköilemässä.
Kyllä kevät on vaan niin ihana!


Löysin pari kotiloa ja pitihän ne kuvata.
Näytettiin sääkuvana Hämeen Ylellä.
Mukavat naapurini olivat nähneet kuvan,
ja rouvanaapuri toi minulle etanamyrkkyä,
jolloin totesin, että nämä kaksi yksilöä vain löytyi pihaltani,
joten ei syytä huoleen.
Kotiloetanat ennustivat aivan oikein,
seuraavana päivänä oli poutaa ja lämmintä.


Ostin pari kärhöä ja säleikköomenapuun.
Kunhan veliveikkoseni tuo kakksokakkosen kestopuutolpat,
niin pääsemme rakentamaan köynnöstukia.


Talon alkuperäiset asukkaat pitivät puutarhanhoidosta.
Siitä osoituksena piha on täynnä idänsinililjoja, tulppaaneita ja narsisseja.


Ystäväni Pirkko toi perinteiset synttärilahjat
eli kaksi tyrmäävän ihanaa hortensiaa.


Kukka on erikoinen.
Taitaa olla uusi lajike, Romance.


Pienellä pihallani kaikki hyvin.
Otetaan rennosti!