Onko parempaa kuntoilua kuin puutarhurointi?
Mielestäni ei juurikaan.
Voisiko puutarhaa/pihapiiriä kutsua köyhän miehen/naisen kuntosaliksi?
Puutarhahommissa jokainen lihasryhmä joutuu saa venytystä ja ojennusta
(usein kipeytymiseen saakka).
Esimerkiksi kivien kääntely ja pyörittäminen kasvattaa hauista (ja sisua),
ja on mainiota reisijumppaa,
ja lopputuloksena toivoisi myös tiukan pepun (ei ole toteutunut).
Kokonaisvaltainen lihastreeni syntyy, kun lapioi multaa tai kivituhkaa,
kaivelee istutuskuoppia juuriseen ja kiviseen maahan,
kaivelee kukkia ja puskia paikasta A ja kuljettaa ne kohteeseen B ja
tekee tämän vuosittain, siten että kasvit tuntevat itsensä beduiineiksi.
Puutarhatöissä ei voi välttyä myöskään jalkakyykyltä
(lisäksi
koiramme kyykyttävät ja toimivat personal trainerina).
Selkä on usein puutarhurin heikoin lenkki,
siksi kannattaakin muistaa oikeat työasennot,
eli nostot reisillä.
Polvisuojien käyttö on suositeltavaa,
näin välttyy siltä,
että vielä joulusaunassakin joutuu käyttämään juuriharjaa,
kun haluaa valkoiset polvet (kokemusta on).
Puutarhassa on runsaasti kuntoiluvälineistöä, kivien lisäksi,
kuten kottikärryt, haravat, täydet kastelukannut ja lapiot.
Olen elämäni kunnossa, iskussa ja vedossa.
Puutarhatyöt hoitavat niin kehoa kuin sielua.
Suosittelen lämpimästi!
Kasvulassa käy pikavisiitillä lintusia.
