keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Perinneruusuja

Kaverini Vekki, kera Karkki-koiransa, kävi eilen kyläilemässä. Teimme puutarha- ja kirppiskierroksen. Lystiä oli.

Sain Vekiltä ruusuja, jotka ovat vanhoja lajikkeita. Hänen puutarhassaan on kasviharvinaisuuksia ja hän tietää kasviensa nimet, toisin kuin meikämartta. Hauskaa on myös se, että jokaisella kasvilla on kiinnostava tarina ja historia. Yllytin Vekkiä kirjoittamaan tarinat talteen ja lupauduin ottamaan kuvat kasveista. Oliskohan tässä kehitteillä puutarha-aiheinen omakustannekirja, jossa tarinoita, kuvia ja vinkkejä...

 

 

Meidän pihassa on paha vuohenputki- ja ohdakeongelma. Mikään ei tehoa, ja en yksinkertaisesti jaksa repiä päivästä toiseen rikkoja kasvien välistä. Sormet ovat turtana, eikä käsiä saa nyrkkiin illalla. Lisäksi pakarat paukkuvat ja polvet kipuilevat. Nyt kokeilen tämmöistä kikkaa, että kaivan poterot, levitän kuitukankaan ja katetta päälle. En tiedä mitä tästä tulee, mutta yrittänyttä ei laiteta. Istutin ruusut puoliympyräksi paviljongin viereen. Kivet ja katteet vielä laittamatta.

 


8 kommenttia:

  1. waude ystävältäsi saadut ruusuntaimet ovat oikeita aarteita:) projektisi työllistää nyt, mut varmaan jatkossa pääset helpommalla. sama ongelma täällä valitettavasti, listaan voin lisätä viel palsamit! tuo omakustanne ajatus hyvä. käyppä kurkkaamassa noita värjäyssivujani, niissä vähän samansuuntainen ajatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen aivan otettu ja onskuna näistä perinneruusuista. Palsamit ja lupiinit! Ihan nättejä, mutta homma karannut monen käsistä.

      Mitä, mitä, mitä? Onko kirjaa teikeillä? Sulla on kyl tietoa jakaa muille. Kannustan opuksen tekoon.

      Poista
  2. Tosi kiva että vanhat kasvit tulevat esille kauniissa ympäristössä teillä. Minulla oli puutarhaa perustaessani johtoajatus kerätä minulle merkityksellisiä kasveja muistoksi pihaani. Ylöskirjaaminen on hyvä idea ja jo siksikin, ettei kaikki perinne katoa.
    Ps. et vielä saanut kahta ruusua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, kasveista ei voi taikauskoisesti kiitellä. ;)

      Talvella on hyvää aika muistella ja kirjata tarinoita. Ai, tuleeks viäl kaks ruusuu!

      Muuten, jos ehdin huomenna, niin piipahdan hakeen sen sun himoitseman vaaleenpunasen pelakuun.

      Poista
  3. Meilläkin olen harrastanut tuollaista kateviljelyä. Se helpottaa kummasti kitkemistä. Ainoa ongelma on juurilla leviävät taimet: Ne saattavat putkahtaa esiin toisista rei´ístä ja sen selvittely on hankalaa.
    Ihanasti olette saaneet siistittyä katekankailla ja soralla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sulla on hyviä kokemuksia katekankaasta. Aivan mahdotonta on kitkemällä saada siistittyä tätä meidän ryteikköä.

      Täytyy pitää silmällä juuriversoja. Joku noista saamistani ruusuista vesoo kuulema runsaasti.

      Poista
  4. Mulla on myös puutarhan yksi kohta, vanha perennapenkkini, ihan täynnä rikkakasveja ja tänä vuonna en ole juuri jaksanut siihen paneutua. Aloin jo suunnitella, että josko kaivaisi siitä kaiken pois ja laittaisi hiekalle. Muutama vuosi sitten penkki on uusittu ja siivottu, mutta eipä ollut siitä pitkää apua :(

    Aivan ihastuttavia nuo perinneruususi, tarinat tekevät niistä yksilöllisiä ja erityisiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *syvä huokaus* Niin, eipä taida auttaa, vaikka kaivaisi maata 2 metriä pois, kyllä ne rikat tiensä löytävät. Meillä on myös juolavehnää ja sitäkin on vaikea hävittää. Ai niin, ja niittyleinikki on kanssa semmoinen vaikea hävitettä, voikukka en jaksa edes mainita, hih. Yritän nyt näillä kankailla ja lisäksi istuttaa mahdollisimman tiheään.

      Mä niin toivon, että Vekki kirjoittaisi jutut ja neuvot ylös.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...