Sisäpuutarhan pikkuapulainen oli tänään aktiivinen. Lecasora kiinnostaa:
lauantai 12. tammikuuta 2013
Aurinkoa ja puutarhailua
Aurinko on paistaa räkittänyt tänään koko päivän. Paiste ihan huimasi kirkkaudellaan. Kivan rapsakka kävelyilma, kun pakkasta on 15. Sain aamupäivällä vihdoinkin (deadline 15.1.) valmiiksi ohjeet sähköpostin ja raporttien kirjoittamiseksi, englanniksi. Sanoisinko, että näiden kolmen opintopisteen eteen olen tehnyt töitä triplasti suunnittellun määrän. Näin sitä meikämartta kyllä oppii parhaiten, puurtamalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo apulaispuutarhurin aktiivisuus näyttää kovin tutulta. Jouduin pussittamaan jukkapalmun ruukun, kun lattialla oli jatkuvasti multaa ja Mikki sitä vielä levitti ympäri kämppää jaloissaan.
VastaaPoistaEi se kaukana ole meilläkään ruukun pussitus, on noi lecasorat alkaneet niin kovasti kiinnostaa, että ruukulla pitää käydä monta kertaa päivässä.
PoistaMikki on hurmuri!
Mikä ihana auringonpaiste kuvissa! Ja selvästi hyvin tarkkaavainen apulainen ;-)
VastaaPoistaTsemppiä rutistuksiin! Ja rutistukset apulaisille!
Meijän olkkari on etelän puolella, joten sinne paistaa tosi kauniisti aurinko, kesällä tietysti ihan hikeen asti.
PoistaKiitti tsempeistä ja rutistuksista!
Lecasorahan on suorastaan kuin pieniä PALLOja;)
VastaaPoistaJoskus opintopisteet tulee melkein ilmaiseksi ja joskus niiden eteen joutuu tosissaan puurtamaan ja antamaan kaikkensa. Tsemit!
Hih, näin muuten onkin. Ilmankos nää meidän pallohullut urrivat kukkaruukussa jatkuvasti.
PoistaJos ihan pikkuisen tästä raapsasen.....;)
VastaaPoistaJuurikin noin, ihan pikkasen. :D
PoistaIhana apulainen sinulla
VastaaPoistaNää meijän koirapojat ovat kyllä syötävän suolosia.
PoistaSama tuli mieleen kuin Pirkolla! Pieniä palloja koko ruukullinen :)
VastaaPoistaHoukuttelevia palleroisia. Sitten niitä yritetään lisäksi syödä rouskuttaa.
PoistaItse monesti ihmettelin (opiskelukavereiden kanssa), kuinka helposti joskus sai viisi opintopistettä ja sitten 2-3 pisteen eteen sai tehdä hirveästi töitä. Nyt ihmettelen, että missä välissä olen ehtinyt opiskella.
VastaaPoistaAurinko on ihmeellinen asia ja kyllä sekä valo että lämpö tekevät hyvää mielelle ja sielulle. Toisaalta kevätaurinko ja valkeat hanget ovat migreenin takia hankalia. Onneksi on aurinkolasit keksitty ja valitettavasti ne ovat liian usein kotona, kun niitä tarvitsisi.
Aikku, eikös vaan vaihtele nuo työmäärät suhteessa pisteisiin.
PoistaMigreeni tosiaan heräilee valon määrän vuoksi. Mulla kanssa räikeä valo laukaiseee migreeniin ja liika kuumuus. Kilolasit täytyy kaivella esiin, juu, ja muista pitää ne mukana.
Aurinko paistoi eilen, joka oli aivan ihana juttu mutta huonompi juttu oli sitten 15 asteen pakkanen. Sisällä pysyttiin. Meillä ei ole tarjolla lecasoraa - luulenpa että Nelli olisi siitä aivan liian kiinnostunut...
VastaaPoistaPoskia pakkanen nipisteli, mutta pakko oli päästä pihalle. Ulos pääse viikolla vain pimeellä, niin friskaahan se valo. Todennäköisesti Nelli rapistelisi lecasoraa ja kaivelisi mullan pinnalle pantuja kaarnoja ja kiviä...
PoistaSielläkin on pikku apulaisia.Täälläkin on,pupu-merkkinen.
VastaaPoistaKyllähän opiskelu teettää töitä.Mutta kyllä se kannattaa.Tsemppiä paljon.
Täällä on ollut aika pilvisiä päiviä.Ja pakkasta.Eilen tehtiin kuuden kilsan sauvakävelylenkki isännän kanssa ja meinas peppu paleltua.vaikka reippaasti mentiinkin.=)
Toppahousut seuraavalla kerralla jalkaan. Mä en käytä sukkahousuja, koskaan. Mulla on paljaat sääret talvellakin. Siksi on päällä joko pitkä toppatakki tai -housut. Tarkenee.
PoistaPuput ovat kivoja, mutta ei puutarhassa. Multa söivät luumupuita.
Reippailemisiin!
Niin oli ihana auringonpaiste, että ihan alkoi elämältä maistua! Ah, sitä lisää ja paljon, kiitos.
VastaaPoistaVai kiinnostaa teillä lekasora, heh. Meillä tuoreempi pikkuherra syö kuorellisia auringonkukansiemeniä, kun niitä on vähän tirskahdellut kuistin lattialle. Rousk rousk, periksi ei anneta, sisällä on herkullinen ydin. Söisi hän lekasoraakin, jos jossain näkisi, luulen.
Hih, samat on sitten harrastukset teillä kuin meillä, sillä Tuisku tykkää kerätä linnuilta pudonneita auringonkukansiemeniä. Ei kyllä taida olla kovin terveellistä, kun nähdäkseni linnun kakoissa on salmonellaa.
PoistaVoi meillä ei ole aurinkoa näkynyt pitkään aikaan. :(
VastaaPoistaIhana tuo pikkuapulainen... ;)
Mulla olis sulle haaste blogissani, käyppä kurkkaan. :)
Toivotaan aurinkoa teijän seudulle ja pihalle varsinkin. Kummasti piristää ja antaa toivoo keväästä.
PoistaMulla on kyl mitä mainioimmat pikkuapulaiset. Ei oo yksinäistä hetkee.
Mäpä käyn nappaamassa haasteen, kiitti!
Voi mainio, noita äidin pikku apulaisia, on ne niin ihania. Auringonpaiste kyllä nostattaa mielialaa, sitä vaan enemmän, luontoäiti, kiitos! Täällä ei ihan noin paljon pakkasta ollut, mutta pureva tuuli taisi olla viikonloppuna.
VastaaPoistaNo huh, sulla onkin melkoinen urakka ollut noiden ohjeiden tekemisessä ja englannintamisessa, *nostaa hattua*. Vaan kun on opiskelemaan lähtenyt, niin kaipa sitä pitää vaaditut tehtävät (ja opintopisteet) tehdä, jotta sitten aikanaan valmistuu.
Välillä joutuu pureen hammasta ja välillä nauraan maha kipeenä näitten nelijalkasten puuhasteluja. Elämän suola ja sokeri.
PoistaKova tuuli pureutuu paksummankin pompan läpi. Hrrr...
Mun kielipääni ei ole hääppöinen, mutta ankarasti yritän. Meillähän on koululla vaihto-oppilaita ja olen kaveerannut yhden kurssin tiimoilta kolmen saksalaisen nuoren kanssa. Änkyti-änkyti, mutta he sitten ehdottavat sanoja, joita haen. Hyvin menee!