Vertailin lintulautojen ominaisuuksia

Tein pienimuotoisen katsauksen pihamme lintulaudoista.

Alla viimeisin hankintani, joka on osoittautunut epäkäytännölliseksi.

Ostopäätökseeni vaikutti ruokintalaitteen tyylikäs ulkonäkö.

Kuorittuani lintulaudan muovipakkauksestaan,

karu totuus paljastui,

sillä nostettuani narun varassa olevan katon,

täytön esteenä oli kulmasta kulmaan nidottu leveä tukiristikko.

Ristikon välissä on niin pienet aukot liruttaa pähkinämurskaa,

että toimenpiteeseen tarvittaisiin suppiloa.

Hankalaa!

Lisäksi lumi sataa ruokinta-automaattiin,

sillä katto ei suojaa tarpeeksi.

Naru jäätyy kiinni ja kattoa on mahdotonta nostaa

käyttämättä väkivaltaa.

 

 Pähkinäautomaatit ovat helppokäyttöisiä.

Niistä saa katon kierrettyä vaivattomasti irti

ja täyttö on helppoa.

Kyllä, ylösalaisin oleva kuusi toimii välilaskupaikkana.

 

 Useimpien ruokintalaitteiden ongelma on jäätyminen

ja ruuan peittyminen lumeen.

 

Vasemmalla oleva nätti puinen lintulauta ei toimi.

Oikealla oleva rumilus puolestaan on tämän testin voittaja.

Helppo täyttää ja lumi ei kerry ruokaan.

Ainoa haittapuoli on se, 

että linnut mahtuvat istumaan ruokansa joukossa,

mutta siitäkin selviää pesemällä kakat pois.

 

 Tässä jo hylättyjä lintulautoja.

Oikeanpuoleista lintulautaa ei saa edes keittämällä puhdistettua.

Vasemman puoleisessa muoviset istumatikut putoilevat,

täyttö on kylläkin helppoa.

Keskimmäisen ruokintalaitteen aukot olivat liian pienet,

joten ruoka juuttui niihin kostuttuaan kiinni.

 Meillä syötetään linnuille murskattuja tai puolitettuja pähkinöitä,

kuorittuja ja kuorimattomia auringonkukansiemeniä ja jyviä.

Jokaiselle jotakin.

Houkuttelin lintuja kuvattavaksi kokonaisilla pähkinöillä,

kuten kuvasta näette, niitä on hankala kuljettaa nokassa.

Näin meillä, kuinkas teillä?