Olen jo monta kertaa höpissyt, että valokuvaus on lempiharrastukseni. Onneksi suvussamme on ollut muitakin, joita kuvaus tai pikemminkin kuvauttaminen on kiinnostanut. Meillä on muistona suloisia kuvia, joissa vanhempani ovat pieniä. Isovanhemmat ovat myös tallentuneet mustavalkoisiin kuviin. Juuriaan on mielenkiintoista tarkastella valokuvien avulla. Kuvissa ihmiset ovat vakavia, jopa juhlallisen näköisiä, usein kuvat on otettu hautajaisissa, jolloin koko suku ja tuttavapiiri oli kokoontuneena yhteen. Vaatteet, huonekalut ja rakennukset kertovat omaa tarinaansa.
Ateneumissa avautui
valokuvanäyttely, joka on NÄHTÄVÄ.
Henri Cartier-Bresson. Olen aivan otettu hänen tavastaan nähdä maailmaa. Hänellä oli kyky ottaa kuva juuri mielenkiintoisimmalla hetkellä. Tarkoitukseni on käydä katsomassa näyttely marraskuussa serkuntytön Hennan kanssa ja joulukuussa ystäväni Kaijan kanssa. Näyttely on taatusti tuplakäynnin arvoinen.
luulin ekaksi et olet tullut mukaan Valokuvatorstain haasteeseen, viikon aiheena nimittäin harrastus. täl postauksella voisit siihen hyvin osallistua!
VastaaPoistakiitti näyttely vinkistä. kävin tutkailemas Ateneumin sivuilla ja ehdottomasti vähintään kahden käynnin arvoinen. näyttely tuntuu olevan niin laaja, et millään sitä ei pysty yhdellä kertaa kokonaan katsomaan.
Ilona Winebridge, joskus olen ottanut osaa Valokuvatorstain haasteisiin, nyt kuvailen blogiini ja muuten vaan. C-B:n näyttely on valokuvaharrastajille aivan pakollinen ilo!
PoistaMinullakin on ollut jonkinverran onnea siinä, että äitini on ollut kiinnostunut valokuvauksesta. Hänellä oli jo nuoruudessaan laatikkokamera hienoimmasta päästä. Se innosti minuakin, joskaan en ole kyllin taiteellinen osatakseni oikeasti valokuvata.
VastaaPoistaJa juuri näistä syistä johtuen suorastaan rakastan katsella ja osaan arvostaa kauniita, laadukkaita kuvia, kuten juuri tässäkin blogissa.
Hanne, kiitos kauniista sanoistasi! Täytyykö olla taiteellinen, että voi kuvata? Ei kai sentään... mutta kuvauksessa, aivan kuin missä tahansa harrastuksessa, kysymys on intohimosta ja siitä, että harrastus on mielekästä. Ihailena muiden, myös sinun, ottamia kuvia, kun niissä on aina jotakin sellaista, mitä ei välttämättä itse hoksaisi.
PoistaJoo, Cartier-Bressonin näyttely on todella nähtävä! Meidän on tarkoitus mennä ensi lauantaina.
VastaaPoistaRakastan vanhoja valokuvia, oikeastaan ei ole väliä onko ihmiset niissä tuttuja vai tuntemattomia. Blogissa olisi kiva seurata viikon/kuukauden vanha kuva-sarjaa (vink vink).
AnnaS, tervemenoa nauttimaan C-B:n näyttelystä, minä menen puolen kuun jälkeen. Olen jo valmiiksi täpönöissäni. Pitäiskö varata eväät mukaan? Tulee kuitenkin kökittyä jokaisen kuvan äärellä tolkuttomasti. :)
PoistaEi huonompi vinkki... Itse asiassa etsin vanhoja mv-kuvia, mutta ovat jossakin "tallessa". Olisin julkaissut yhden tilannekuvan, jolla voitin yhdet valokuvakisat ja tuomari vertasi tyyliäni (???) Cartier-Bressoniin. Uuuh!
Tuo Cartier-Bressonin näyttely on kyllä ihan ehdottomasti päästävä kokemaan. Käsittämätöntä se intensiteetti, jolla HCB ja aikalaiset suhtautuivat valokuvaan.
VastaaPoistaVintagentti, valokuvaaminen oli kallista ja kuvia ei pystynyt juurikaan muokkaamaan, joten piti harkita, mitä kuvaa. Itsekin opin rajauksen jalon taidon, ja nyt kun voisi napsia kuvia ja rajata niitä ohjelmalla, niin vanhat opit istuvat sitkeässä ja sommittelen kuvia ennen laukaisua. Hidasta puuhaa ja monta herkullista hetkeä ehtii karata ohi. Nautinnollista näyttelyä!
PoistaKauniita kuvia sinulla puutarhasta ja luonnosta. Tykkään itsekkin ottaa kuvia, mutta kererriläisesti kännykällä :). Pitäisi opetella tuota perheeseen hankitun järkkärin käyttöä. C-B:n näyttelyyn meno on myös suunnitelmissani.
VastaaPoistaKiitos, Laiskiainen! Kännykkä ei ole ollenkaan huono kamera. Itsekin napsin tilannekuvia kännykällä. Kuvaaminen vaatii harjaantumista, harva meistä on luonnonlahjakkuuksia, joten ei muuta kuin napsimaan järkkärillä kuvia. C-B:n näyttely tulee vetämään puoleensa hurjan määrän kuvista ja historiasta kiinnostunutta porukkaa.
PoistaHerätit kiinnostuksen tuohon näyttelyyn. Ostosten lomassa voisi pyörähtää myös Ateneumiin. Puutarhakuvissa oli kuva varjoliljan siemenkodista, joita olen itsekin katsellut. Ylväänä ne törröttävät :)
VastaaPoistasavea ja papjua, pyörähdä ihmeessä Ateneumissa. Pitääkin kerätä siemenet varjoliljoista tai ainakin tutkia, miten varjoliljoja lisätään, siemenistä vai mukuloista...
PoistaIskin silmäni tuohon samaiseen näyttelyyn, suorastaan pakkohan tuonne olisi päästä. Harmillisesti vain katsoin, että Ateneumin aukioloajat eivät oikein toimi suhteessa tuleviin Hesan-reissuihini, menee perjantaisin kiinni turhan aikaisin. No, jospa tuo jotenkin järjestyisi!
VastaaPoistaKerttuli/Parasta puutarhasta, minulla menee kaksi tuntia suuntaansa, kun bussimatkustan Helsinkiin, joten täytyy varata koko päivä, että ehtii rauhassa katsella kuvia. Toivottavasti saat järjestymään käyntiajan näyttelyyn, on varmasti mahtavia kuvasarjoja tarjolla.
PoistaValokuvanäyttelyt ovat mielenkiintoisia, joskin täällä niitä on tuiki harvoin.
VastaaPoistaJoko itse haaveilet enemmän kuviesi näytille pistämistä, siis näyttelyn verran? Kuvasi ovat hyviä, etenkin pidän kovasti peltomaisemakuvistasi.
aimarii, joskus aikoja sitten, kuuluin kameraseuraan, jossa oli oikeastaan vain miehiä. Kilpailuviettini heräsi, ja napsin kuukauden kuva -palkintoja. Olin mukana muutamassa yhteisnäyttelyssä. Nyt tämä blogi on valokuvanäyttelyni, mutta eihän sitä koskaan tiedä... Mukavaa, että pidät kuvistani. Ihailen sinun maisemiasi ja runojasi ja...
PoistaVanhat mustavalkokuvat ovat tosi hienoja ja kuvat ovat lisäksi hyvin selkeitä.
VastaaPoistaKruunu Vuokko, silloin kun napsin ja kehitin mv-kuvia, kului pimiössä huomaamatta päiviä. Laitteet ovat vielä tallessa, mutta tuskin enää palaan filmiaikaan, vaikka vannomatta paras.
PoistaMielenkiintoisen näköisiä kuvia tällä Henri-pojulla! Mun on turha kuvitellakaan lähteväni näytteluun Hesaan asti, Turkuun ja takas just jaksaisin ja ehtisin huristella. Mutta täytyypä käväistä tuon hepun sivuilla uudelleen, kuvat ovat todella puhuttelevia.
VastaaPoistaKutri, kuvat ovat, kuten totesit, puhuttelevia ja niillä on sielu.
PoistaKaunis on taas sinunkin kuvakavalkadisi! Mun mielestä nuo näyttelyt kannattaa aina katsoa useampaan kertaan jos mahdollista. Jokaisella kerralla kun huomaa jotain uutta.
VastaaPoistaSari, kiitos kovasti kehuista! Tiedä vaikka pörhältäisin kolmannenkin kerran C-B:n näyttelyyn, uskon sen olevan niin monimuotoinen, että ajan saa kulumaan helposti ihmettelyyn ja päivittelyyn. :)
Poista