Pakkohan niitä oli ostaa, orvokkeja.
Mutavellikin on kuvauksellista.
Sepelkyyhkynen huhuili etsien morsianta itselleen.
Wiima kaiveli touhukkaana ja nuoruuden innolla istutuskuoppia,
tosin keskelle nurmikkoa.
Pikkasen jäi partaankin multaa.
Aamut ovat olleet viileitä,
yöpakkaset kuurasivat mehikasvit.
Tänä aamuna mittari näytti + 6.
Oletko nähnyt oravan varpaita läheltä?
Tältä ne näyttävät.
Kuvasin harakkaa ja huomasin kuvaa katsellessa,
että tuulimyllyn tontunovi oli murrettu auki.
Nauratti.
Voi Wiimaa, mutta pihahommissa kuraantuu hienot neiditkin! Jälleen niin kauniita kuvia! Voi orvokkeja ja niiden tuoksua :D. Oravalla on hauskat varpaat, tehokkaat kiipeilyssä. Harakan kuvaaminen on aika hankalaa, keittiöstäkin, niin arka se on ainakin täällä meillä.
VastaaPoistaKivipellon Saila, on hilpeää seurata Wiiman puuhasteluja, koko ajan sattuu ja tapahtuu, eikä neiti malttaisi tulla lainkaan sisälle. Osatan orvokkeja myös siksi, että pörrinkäisille on ruokapaikkoja.
PoistaHarakka on tosi arka, ja totta tosiaan, sen kuvaaminen on haastellista.
Sama täällä...pakko oli ostaa orvokkeja....ja yksi pelakuu, vaikka niin olin päättänyt, että uusia pelakuita en osta..:)
VastaaPoistaVannomatta paras, Hannele Ruusukummusta, aina kuitenkin sorrutaan kukkaostoksiin. Eipä kyllä haittaa, ovat niin kauniita.
PoistaEi voi vielä edes ajatella orvokkeja... Paitsi jos laittaisin eteiseen (vanha veranta)... Täytyykin miettiä!
VastaaPoistaOnneksi orvokit kestävät kohtuullisesti pakkasta, Tanja, ja viime vappuna jäivät jopa lumituiskun pyörteisiin, mutta selvisivät, Tanja.
PoistaEn ole oravan varpaita noin läheltä nähnyt! Juu, meilläkin oli aamulla 5 astetta, kun Sulon kanssa aamukävely tehtiin. Lumet saavat kyytiä. Onneksi.
VastaaPoistaOnneksi lumet hupenevat vauhdilla, Kivisen Vilma, ja terkut Sulolle.
PoistaTuo oravan varvaskuva oli vallan mainio! Itteä ihan hirvittää, kuinka etevä puutarhuri meidänkin koirasta varttuukaan. Viisainta pitää jänisverkot paikoillaan parhaissa puun taimissa...
VastaaPoistaTita, harvoin sitä pääsee katsomaan oravan varpaita. :D
PoistaJänisverkot ovat hyvä suoja, meillä ainakin hyvinkin tarpeelliset, sillä kaikki kolme tykkäävät narskutella oksia.
Orvokkeja odotan minäkin. Meillä voi laittaa ne ulos vasta äitienpäivän tienoilla. Mutta sentään ruukut otin jo esille!
VastaaPoistaVanha rouva, saas nähdä kuinka orvokeilleni käy, jospa joudun ostamaan uudet kukat äitienpäivänä. Ruukuista se tunnelma alkaa...
PoistaHienot kuvat! Kiva kun on tuollainen innokas apuri:)❤ Enpäs ole tainnut koskaan nähdä oravan varpaita noin läheltä:) Leppoisaa alkanutta viikkoa❤
VastaaPoistaMelkoiset kynnet noissa oravan varpaissa, Päden paja, ei siis ihme, että se kiipeää pitkin seiniä ja roikkuu katoksen laudoissa pää alaspäin. Kiitos samoin!
PoistaHienoja kuvia. Enpä tosiaan ole nähnyt oravan kynsiä läheltä ja kaukaa niitä ei erota. Aika röyhkeetä, kun tontun ovikin pitää murtaa, hauska juttu. Metsänpeittokin tuli perille, vielä pitäisi ehtiä lukemaan se, vaikka sateen sattuessa. Laitoin siitä kuvan blogiinikin. Mukavaa viikonvaihdetta sinulle!
VastaaPoistaKiitos, Purulaari, ja viihtyisiä lukuhtekiä Metsänpeitto-kirjan parissa!
Poista