keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Valo virkistää

Voi mahotonta, kun ihminen ihan nuortuu ja vetristyy, kun aurinko paistaa.
Näppärästi muutama pakkasaste ja kuratiet kuivina,
siispä kävin koirapoikien kanssa pitkillä lenkuroilla.
 Tutut pellot ja järvi.
Aina vaan niiden kuvaaminen kiehtoo.
 
 Jäätyneet ja värinsä menettäneet lehdet olivat mielestäni kuvauksellisia.
Sisällä aurinko helli kasveja.
Oikella oleva huonekuusi jatkaa kasvuaan,
leveyssuunnassa. Kohta tulee ahdasta.

26 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat. Alimmassa kuvassa auringonvalo siivilöityy kauniisti säleverhojen läpi. Kuvan tunnelma on ihan, kuin olisi kyseessä kevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kruunu Vuokko, kiitti! Keväiseltä näyttää, sisällä, kuva on tänään otettu, ihaistuin niin tuohon auringonvaloon.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Pirjo, huonekuusella olisi kasvutilaa ylöspäin, mutta nyt se on tykästynyt leveyskasvuun, joten pikkasen alkaa olla ahdasta. :)

      Poista
  3. Tuo huonekuusi on jotenkin todella viehättävä. Onko se helppohoitoinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KesäKukka, on ihan helppohoitoinen, kuten kuusi yleensä. Ei liikaa vettä eikä suoraa auringonpaahdetta.

      Poista
  4. Ihana valo!

    Tuollainen huonekuusi olisi ihana, pitääkin katsoa löytyisikö miitä jostain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen, huonekuusia näyttää olevan nykysin myynnissä useissa myymälöissä, vaikkapa Prismassa.

      Poista
  5. Onpa todella komea huonekuusi. Paljonko sillä on ikää ja miten olet saanut sen menestymään? Ostin muutama viikko sitten elämäni ensimmäisen huonekuusen ja tietenkin toivoisin sen meillä menestyvän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, ostin sen kuutisen vuotta sitten, jolloin se oli semmoinen 30 senttinen tänttärä. Siirsin sen viime vuonna turhankin isoon purkkiin, koskapa sen juuristo ei ole suuri. Sumuttelen kuustani ja varon kastelemasta liikaa. Suorasta auringonpaahteesta se ei tykkää, mutta kaipaa kuitenkin valoa, siksi siirrän sen talveksi ikkunan vierelle. Uskon, että huonekuusesi viihtyy ja menestyy, aivan kuten minulla. Kuuseni on nyt metrin korkea ja noin 1,2 metriä leveä.

      Poista
  6. Valoisa, kodikas nurkkaus :) Oliko entiset ikkunat lattiaan asti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, etelänpuolen ikkunoista tulee hyvä valo. Ikkunat olivat lattiaan saakka, tosin ne olivat yksiosaiset (rusekapokaiset), kun teimme ikkunarempan, niin jaoimme ikkunat kolmeen osaan. Talo on rakennettu 70-luvun alussa, jolloin oli muotia isot ikkunat.

      Poista
  7. Omat tutut maisemat on niin kivaa tallentaa usein kuviksi, myöhemmin niistä saa taas nauttia katsellessaan.
    Kohmeiset lehdet ovat kuin maalaus ikään.
    Eikö kuusesi ymmärrä kasvaa ylöspäin, jos sitä rohkenee leikata hieman oksien päistä? Saattaapi ottaa nokkiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykästyin noihin huurtuneisiin lehtiin, aimarii. Taitaa huonekuuseni ottaa mallia minusta eli siitä(kin) tulee lyhyenläntä, mutta lavia. ;D

      Ulkona olevia kuusia voi leikata huoletta, mutta tästä huonekuusesta en tiedä. Täytyy ottaa selvää, kiitti vinkistä.

      Poista
  8. Olin minäkin eilen meidän koirapojan kanssa pitkällä lenkillä, kun oli hieman pakkasta ja kuivaa. Oli kiva palata kotiin ilman kuraisia tassuja! Tuo tuoli kodissasi näyttää niin kutsuvalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilma, nyt on säätila ihan toinen eli sataa lotuuttaa. Meillä Tuisku on joka-sään-poika, mutta Myrskyä ei saa väännettyä ulos huonoilla keleillä. Anne (Piski) kertoi, että Sulo on tosi reipas poika. Tuolissa on hyvä lukea, hyvä valo ja "puutarha" ympärillä.

      Poista
  9. Todella komea huonekuusi!

    Aurinkoa en ole päässyt pitkään aikana näkemään, mutta pari yötä sai ihailla tähtiä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kyllä ne tähdetkin ilostuttavat, ovat tosi kauniita tuikuttajia.

      Poista
  10. Tuolla auringolla on kyllä taivaallinen voima mielen sulostuttajana. Vaikka eilen nautin jo siitäkin, että ennätin Ekan kanssa lenkille jo ennen pimeää. Kerrankin ei tarvittu otsalamppua ja heijastinliivejä matkassa. Onneksi on kerran viikossa nuo liikuntatunnit. Tuo jäätyneiden lehtien kuva on tosi kaunis ja sisäkuvassa on aivan upea valo! Tuosta järvikuvasta tulee mieliteko talviuinnille.....näin ne sinun kuvasi herättävät minussa aina suuria tunteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari, oih! Sanoitpa ihanasti: ...näin ne sinun kuvasi herättävät minussa aina suuria tunteita.

      Poista
  11. Vai on huanekuusi helappo. Pitääs nualla hoitovaatimuksilla olla meikälääsen kasvi, mutta oon saanu tuallaasenki hengiltä. Sun huanekuusi näyttää nii hyvinvoivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, sulle on sattunu joku harvinaisen ranttu yksilö. Kokeile reippaasti uudelleen. Mulla taasen ei pysy hengessä kodinonnet, minä kun olen niukka kastelija ja k-onni tykkää säännöllisestä kastelusta. Tosin yleisesti ottaen kasvit eivät viihdy, jos juuristo on kokoajan märkä ja kylmä.

      Poista
  12. Aurinkoa kapaillaan täällä, mutta eipä siitä sulostuttajasta ole näkynyt oikeastaan vilaustakaan. Jossain se jaksaa luurata ja päivät ovat ja pysyvät märän harmaina. Muttama kirkas sde muuttaisi maiseman ihan toisenlaiseksi. Ihanaa päivää sinne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria Luomulaaksosta, myrskyä ja tuulta, vaihtelevasti, niistä on meidän alkutalvi tehty. Odotetaan kuulaita päiviä ja valoisaa joulua.

      Poista
  13. Valoa kaipaa, mutta aika vähän sitä suodaan. Onneksi välillä aurinko pilkahtaa ja kynttilöillä ja kausivaloilla saa ainakin tunnelmoida. Huonekuusesi on tosi kaunis!

    VastaaPoista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...