torstai 20. elokuuta 2015

Terveisiä pöheiköstä!

Ostin sähkökäyttöisen oksaleikkurin.
Miksikö?
Olen istuttanut puita ja pensaita liian lähelle toisiaan,
en ole hahmottanut kuinka ison tilan ne tarvitsevat kasvaessaan.
Tulos on tässä eli puut syleilevät pensaita, ja väliin mahtuu enää mäyräkoira.


Kukkapenkit... Mitkä kukkapenkit?
Pensaspenkit pikemminkin, ovat runsaita, liian runsaita.


Kukat valmistavat miljoonia siemeniä ja varsinkin koivun sekä
vaahteran alkuja on harmiksi asti.


Peikonpähkinäpensas, vasemmalla, oli ostettaessa pieni ja soma.
Entäs nyt?
Se on kooltaan matala ja leveä puu.


Tiedossa pöheköityneiden pensaiden alasleikkausta tai ainakin trimmausta.
Oksasaha soimaan!


10 kommenttia:

  1. Minulla on ihan sama juttu pensaiden kanssa.

    Komeita kukkia, samoin tuo kärhö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, isoja pensaita on vaikea hävittää, kun juuret ovat leveät ja syvällä. Täytyy tyytyä muotoilemaan puskia pienemmiksi.

      Kärhköt viihtyvät, vaikka seinä on kuuma ja kuiva.

      Poista
  2. Jos antaisit luonnon hoitaa asiat tontilla, asuisitte kohta kai metsän keskellä, "on metsän kätköissä mökki pien..." ♫♫♪♫

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, tai voisin mieheni kanssa leikkiä Tarzania ja Janea. :D

      Poista
  3. Minulla on toistaiseksi ollut käytössä ihan ruiskäyttöiset pensassakset, mutta niilläkin saa ihan hyvän näköistä jälkeä. Esimerkiksi norjanangervojen alasleikkaukset ovat vähentyneet sen jälkeen, kun ryhdyin niitä vuosittain leikkaamaan pensassaksilla. Käytävien varsilla olevia pensaita on ihan pakko leikata ja muotoilla, jotta mahtuu kulkemaan. Kädet kyllä väsyvät ruiskäyttöisellä vempeleellä ja varmaan meilläkin on edessä sähkökäyttöisen hankinta. Etenkin, kun kadun varren tuija-aidallakin alkaa jo olla kokoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, ruiskäyttöiset pensassakset minullakin on ollut, tähän saakka. Peukalot eivät tahdo kestää, joten lainasin veljen sähkökäyttöistä pensasleikkuria, ja voi hyväntähen, ku on helppoa puskien trimmaus. Ei satu peukkuihin ja tulee nopeasti siistiä jälkeä.

      Veli oli kovasti evästänyt minuta, että pitää varoa leikkaamasta virtajohtoa. Kuinkas kävi? Kaikesta varovaisuudesta huolimatta vetäsin poikki 100 euron jatkojohdon ja poltin Kasvulan sulakkeen. Poks. Nyt minulla on kalliin jatkojohdon jatkeena 10 euron johto, joten ei niin kirpase, jos se menee poikki. Veli oli kerran päräyttänyt kaksi kertaa johdon poikki samalla leikkaukerralla. Hih.

      Poista
  4. Entäs oksahakkeri? Eikös sitäkin tarvita. Minulle ovat yrittäneet sellaista kaupata. Pelottavaa nähdä kuinka pensaat kasvavat. Ruusutkin pensaita. Vielä ei ole tarvinnut oksaleikkuria, eikä sellaista olekaan. Toisaalta pensaat ovat nättejä, kun eivät ole liian suuria vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leila Kastelli, meillä on oksahakkeri, se on käytössä monta kertaa kesässä. Ruusupuskat ovat kauniita, kun ne kasvavat vapaasti, mutta kyllähän niistäkin täytyy vanhoja oksia poistaa. Itse kompostoin ruusunoksat, kun niitä on hankala käsitellä piikkien vuoksi. Sulla on kaunis ruusutarha.

      Poista
  5. Kuulostaa kovasti tutulta! Minäkin joskus havahdun, että täällähän piti jossain olla myös se ja se kasvi, muttei näy toisten alta:) Mutta minä kyllä tykkään runsaasta ja rehevästä viidakosta, tosin joku rotihan siinäkin pitää olla. Ei muuta kuin metsurin hommiin ja saha soimaan:) Mutta kyllä on upea tuo sun kärhösi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Konnadonna, hallittu viidakko on tähtäimsessä täälläkin pihapiirissä. Täänään leikkasin puista ja pensaista oksia, että pääsee kulkemaan ilman, että oksat läpsyvät naamaan ja pitää kumarrella nöyränä. Kärhö on Jackmannii ja se tosiaan jaksaa kukkia vuodesta toiseen komeasti.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...