Kuuraa, huurretta ja aamukolinaa

Ensimmäinen syyslomapäivä alkoi kummallisesti. Ulko-ovella kävi jytinä klo 5.15 ja singahdin ohjuksenomaisesti ylös. Haparoin miehen puolikasta sängystä ja se oli tyhjä. Koirat haukkuivat kuin mieltä vailla. Tietysti.

Rymistelin ovelle, ainoana ajatuksena, että mies ei ole muistanut, että hänellä on lomaa ja lähtenyt töihin tavalliseen tapaansa. Eikö mitä. Ovella tuli vastaan unipöpperöinen mies, joka oli muistanut yhtäkkiä, että auton lämppäri on turhaan päällä. Kyllä, aivan! Lämppäri oli pitänyt lähteä sammuttamaan.

Sukelsin peiton uumeniin ja päätin siepata unenpäästä kiinni. Heräsin yhdeksän jälkeen levänneenä ja ajatuksia pullollaan. Koirat olivat kyllä juosseet sänkyni vieressä vartin välein ilmoittamassa, että haluavat ulos ja leikkimään. En piitannut. Annoin miehen viettää laatuaikaa koirien kanssa. Kih hih.

Kuvasin aamulla kuuraa pihalla. Mies teki musiikin.
Videosta tuli mieleinen, toivottavasti tekin tykkäätte!