Riemulla ei ole rajoja

Toivottavasti en nuolaise ennen kuin tipahtaa, mutta otan tietoisen riskin ja rallattelen riemusta. Miksikö? Noh, meikämartalla on opinnäytetyö viimeistelyä vaille valmis ja seminaari syyskuussa. Lokakuun viimeisenä päivä napsahtaa insinööritutkinto käteen. Ei paha, ei ollenkaan paha.

Osana tutkintojärjestelmää on kypsyyskoe ja lisäherkkuna lehdistötiedotteen laatiminen. Viime vuonna minua haastateltiin paikallislehteen senioriopiskelijana. Öhöm! Ajattelin irrotella aiheesta ja kirjoittaa tiedotteeni loppuun:

"Seutu Sanomat 12.9.2013

Haasteita ja aivojumppaa opinnoilla

Kaisa on ikuinen opiskelija"

Tähän voin lisätä, että ahkerointi ja iän tuoma sitkeys tuottivat tuloksen. Valmistun insinööriksi lokakuussa. Opiskeluaika oli 2 vuotta 4 kuukautta ja lisäksi opinnäytetyö. Ikuinen opiskelija pitää nyt taukoa opiskelussa, nauttii työnteosta, ryhtyy kirjoittamaan uutta dekkaria ja kokeilee työstää betonitöitä pihalle.

Ostin testaamisen ilosta oikeanpuoleiset oksasakset.

Äärimmäisen hyvät käteen ja eivät olleet edes kalliit. Näitä lisää.

Mies on upottanut sementtilaattoja marjatarhan nurmikkoon.

Polku on miellyttävän kaareva.

Meikämartan askel on kevyt sateesta huolimatta.

Tosin painoa on tullut kevään aikana melkein 10 kiloa lisää,

joten keveyden tunne on vain kuvitteellinen. Iloinen insinööriopiskelija.

Jösses, että pihlajissa on marjoja.

Kukkakuvia ja kasvulaatikoita

 

Huomasin, että olen tänä kesänä kuvannut tosi vähän kukkasia.

Johtuu varmaan siitä, että suurin osa kasveista odottaa siirtoa ja

niiden hoito on jäänyt, noh, hunningolle.

Väsyin taistelemaan vuohenputkea ja juolavehnää vastaan.

Lisäksi riesana on myös elämänlanka.

Nostan kukat ylös, pesen juuret takkaan ja 

siirrän kasvit etupihalta alapihan uusiin kasvulaatikoihin puhtaaseen multaan.

Marjatarhan ympärillä olevat vankat istutuslaatikot

on tehty omien puiden lankuista.

 

Pupun syömään, tirriäisen kokoiseen, japaninruusukvitteniin on tullut hedelmiä.

Viisastuneena kvittenien ympärille tulee pupuverkot. Sori, talttahampaat.

Koiranköynnös yllätti herkkyydellään.

 

Nauhukset kuhisevat erilaisia pörrinkäisiä.

Pilviä nähtiin tänä kesänä harvakseltaan.

Oli paahteinen kesä.

Marttamekko

Ostin vanhan marttamekon pihakirppikseltä Rauma reissullani.
Luulenpa, että mekko on 40-50-luvulta.

Perustelen sitä sillä, että mekossa on 10-vuotismerkki ja

näyttää ja tuntuu siltä, että se olisi pakeliittiä.

Kaverini Kaija toimi marttamekkomannekiininä.

Pakko tunnustaa, että oma uumani (mikä uuma, missä?) ei olisi mekkoon mahtunut.

Jalokärhö Jackmannii kukkii sittenkin.

Luulin menettäneeni tämän sinisen komistuksen/kaunottaren.

Kukkia on vain neljännes normaalista, 

mutta parempi muutama kukka kuin ei kukkia ollenkaan.

Komposti kukkii

Tänä kesänä en ole liiemmin kasvatellut kukkia. Eipä mitään, näyttää siltä, että kukat kasvavat ihan omin avuinkin. Meillä kompostit kukkivat. Vaikka autonavain närkästyi vuoden kompostoinnista, niin kukat kiittävät.

Talomme pilkistää hauskasti puiden välistä, 

kun nousemme rinnekujaa pitkin alapihalle.

Pihlajissa on valtavavat määrät marjoja.

Puinnit ovat käynnissä ja päästään kohta sänkipelloille kävelemään.

Koiranköynnös on kiipeillyt huvimajan katolle ja valo siivilöityy ihanasti.

Ommellen onnea

Suuri Käsityö -lehdessä nro 8/2014 on juttu ja kuva projektista, jossa olen mukana. Projektin aiheena on poistotekstiilien hyödyntäminen. Jutun kuva on meikämartan ottama.

Kierrätyksen lisäksi Texvex-poistotekstiilipankki on lanseeranut kampanjan, jossa ommellaan poistotekstiileistä lämmintä päällepantavaa pikkulapsille, Ompele onnea maailman lapsille. Mukana projektissa on myös SPR, joka lahjoittaa osan kampanjan tekstiileistä.

Lisätietoja:
www.hamk.fi/poistaripaja
www.facebook.com/texvex.poistotekstiilipankki

Sadetta ja poutaa

Meillä sataa! Toivottavasti sataa koko illan ja yön. Kuuman punkeat päivät ovat tietysti lomalaisille nannaa, mutta kun joutuu käsipelillä kantamaan vettä sadoille paahtuville kasveille, niin olin jo aivan ryytynyt ja totesin, että ne kasvit kun eivät selviä omin avuin, saavat olla selviämättä.

Netti saatiin tänään pelittämään, kun asentaja kävi vaihtamassa kolme digiboxia, jotka ukkonen rikkoi viikko sitten. Pakollinen nettitauko ei ehtinyt aiheuttamaan vieroitusoireita. Opinnäytetyö, kiitos helteiden ja sisällä kökkimisen, tuli tehtyä heinäkuun aikana. Pientä viilausta ja finistelyä vaille valmis. Kyllä kuulkaa helpotti! Aikaa on nyt vaikka kuinka paljon muuhun touhuamiseen, ja en ole yhtään niin väsynyt kuin koko opiskelun ajan. Tässä tulee todistettua, että pienten aivojen liiallinen rääkkäys väsyttää. Olen tämän viikkoa kulkenut töissä, ja koulu on aamuisin pimeä ja hiljainen, kun osa työkavereista ja kaikki opiskelijat ovat vielä lomilla.

Mitä tänä kesänä olemme saaneet aikaan? 

No, ainakin pääsemme grillaamaan.

Viime vuonna vanhan grillin/piipun ympärille rakennettiin kesäkeittiö.

Miehen Matti-veli on ollut korvaamattomana apuna.

Hän korjasi vanhan grillin ja pinnoitti sen laastilla.

Jokohan tänä viikonloppuna päästään grilliä testaamaan...

Grillin vasemmalla puolella on ruokaryhmä.

Mies kavensi oviaukkoa heinäseipäillä.

Minä hämmensin punamultamaalia, valmiina ostettua tosin.

Maalasin marjatarhan ympärillä olevat lankkukukkalaatikot, 

joka kulmassa, punaisiksi.

Kankaan päälle tulee kivituhkaa.

Pellon väri on muuttumassa keltaiseksi. 

Vilja kypsyy.

Kunnanjohtajanpenkki

Muistatteko, kun viime vuonna ostin sängynpäätyjä? No yksi niistä jalostui penkiksi. Siihen tarvittiin pitkä lehtikuusilankku ja mies veljensä kanssa tekijäksi. Sängynpäädystä tuli selkänoja.

 

Sipaisin mustaa väriä penkin pintaan.

Nuppipompulat maalaan jossain vaiheessa punaisiksi.

Penkki on sijoitettu keskeneräiseen marjatarhaan.

Eikö olekin levollinen peltomaisema!

Siis, jos katsoo lauta ym. kasojen yli ja

keskittyy vain horisonttiin ja viljapeltoihin.

Myrsky testasi penkin ja hyväksi havaitsi.

Ihmetteletkö penkin nimeä?

Kunnanjohtajanpenkki.

No, se on tulee mieheni ystävästä, 

joka on melkoisen raamikas mies ja

toimii kunnanjohtajana.

Nyt ei tarvitse hänen(kään) pelätä, 

että penkki hajoaa istuttaessa.

Ps. Olen ollut torstaista saakka nettipimennossa, 

kun salama iski naapurin kuuseen ja

rikkoi digiboxit ja reitittimet. Huoks.

Nyt netti toimii pätkittäin, jos toimii.

Korjaaja tulee, joskus.