torstai 25. heinäkuuta 2019

Koristetikkaat ja penkki koivurangoista

Veljeni Teemu hyödynsi metsänharvennuksesta syntyneet koivurangat.
Hän tehdä nakersi kahdet tikkaat köynnöstuiksi ja koristeiksi
uusimpaan kukkalaatikkoon.


Vanha harava ja lapio ovat muistoja isästäni.
Hän kuoli 1.9.1995, vain 63-vuotiaana.
Harava on ristitukena köynnöskehikolle.
Lapio nojaa oikeaan pystypuuhun, 
ja on siinä näppärästi käytettävänä.
Takana naapurin komea metsä.


 Löysin puutarhasta kolme koiranköynnöstainta,
jotka siirsin laatikkoon.
Lisäksi ostin kolme valkokukkaista, uutuuslaji,
tarhavuorenkilpeä, Bergenia hybrida Jelle.
Pidän vuorenkilvistä, 
ja niitä onkin meidän pihalla useissa paikoissa.
Kestävä kasvi.

 Lapiota on käytetty paljon, teräkin on jo kulunut pyöreäksi.


 Etupihalla on vanhoja kookkaita kuusia.
Oksat yltävät maahan saakka.
Osa oksista oli menettänyt tuuheutensa, haristuneet.
Sahasin sekä leikkasin oksia touhukkaana,
ja huomasin, että kuusien alle syntyy selvästi maja.
Kuusimaja.
Veli tehdä mutasi sinne penkin.


 Kyllä kelpaa käydä istumassa viileässä varjossa.
Olen onnekas, kun minulla on kätevä ja mukavan leppoisa veli!


 Daaliat kukoistavat komeina ja kauniina.


12 kommenttia:

  1. Veljesi on selvästi parasta A-luokkaa, se taitaa olla teillä sukuvika ;-)
    Ihanat tuet ja muistot, lapio ♥
    Kuusimaja on valloittava! Tein saman havainnon omalla pihalla, kun perustin saniaistarhan ja leikkasin vähän alimpia oksia pois kahdesta vierekkäisestä kuusesta. Siellä on paksu pölli istumista varten ja kylläpä siellä on helteelläkin viileää (ja ehkä myös hyttysiä, hmmmm). Kissapojat olivat toki omineet kuuset majakseen jo silloin, kun alimmat oksat ulottuivat maahan joka puolella. Onneksi paikka kelpaa heillekin oleiluun edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veli on A-luokkaa, Saila, totta tosiaan!
      Illalla valo siivilöityy Kuusimajaan somasti, oli kiva huilata, toviksi. Kyllä kissat tietää, mikä paikka on paras!

      Poista
  2. Voi kun tuli kivat! Ihana tuo köynnöstuki tikkaineen, lapioineen kaikkineen. Mukava veli sinulla, minulla ei ole veljeä, joten en tiedä millaisia veljet ovat.
    Ihastuin muutama vuosi sitten valkoiseen vuorenkilpeen, kun näin kuvan. Halusin laittaa sitä pihalle ja otin asian esille, olikohan tällä blogissa vai jossain muualla. Joku tiesi kertoa, että valkoinen väri kuulema muuttuu pikkuhiljaa tavalliseksi vaaleanpunaiseksi, joten jätin hankkimatta. Nyt siis onkin mielenkiintoista seurata miten sun kasveille käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maatuska, kunhan köynnökset kasvavat ja kukoistavat, niin minulla on viherseinä ihailtavana. Kyllä, lapio ja harava tuovat muistoja mieleen... Minulla on tämä yksi veli, mutta ei yhtään siskoa.
      Ai, toivottavasti tämä UUTUUSlaji pitää värinsä, vaikka kyllä minulle vaaleanpunainenkin käy, nätti sekin.

      Poista
  3. Itte kun tekee, niin saa mieleisiään ja sellaisia, joita ei oo ihan samanlaisia naapurissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, ja säästää vielä rahaakin, kun tarveaineet ovat ilmaisia, Tillariina.
      Kävin 26.7. lintutornilla ja näin Ilpon. Mut kyllä sulla täytyy olla mahtava putki kamerassasi, kun saat niin upeita lähikuvia. Omalla kameralla Ilpo näytti korkeiltaan lokilta. :)

      Poista
  4. Hieno penkki ja tikkaat, tuleekin upea köynnösseinämä :)

    VastaaPoista
  5. Hienoa! Ihanaa, kun on veli, joka tekee kaikkea hienoa puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, puuseppätason veli on enemmän kuin tarpeeksi, kun itse olen aivan tumpelo puutöissä, vaalean vihreä.

      Poista
  6. Veli tehdä mutasi. EN ole ikinä kuullut moisesta mutaamisesta, mutta kylläpä nauratti! Seinämästä tuli niin komea, että täällä päässä katsellaan sillä silmällä liiterin rankoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen savosta kotoisin, ja tämmöisiä värikkäitä ilmaisuja kannan mukanani, Vanha rouva. :)
      Katsopa tosiaan teidän rankoja, jos niistäkin syntyisi muutakin kuin polttopuuta.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...