Muistan edelleen isäni äänen, ilmeet ja lämpimän hiljaisen huumorin,
vaikka hän kuoli jo 1995, vain 63 vuotiaana.
Isäni rakasti luontoa ja eläimiä.
Isäni neuvo oli, että jos eksyt metsään, niin mene suorinta tietä kotiin.
Olen yrittänyt noudattaa hänen neuvoaan.
Alla on viimeinen ottamani kuva isästä.
Olin elokuussa kesälomalla mökillä.
Tapamme mukaan lähdimme samoilemaan metsään.
Keräsimme marjoja ja tähyilimme sieniä.
Ukko-kissa oli aina joukossa mukana.
Sovimme, että isä tulee syyskuun alussa luokseni,
mutta näin ei koskaan tapahtunut.
Isäni kuoli 1.9.1995.
Nyt on pyhäinpäivä, ja aika muistella...
Hyvää pyhäinpäivää sinullekin. Ajatukset täälläkin ovat samansuuntaisia.
VastaaPoistaKiitos samoin, Riitta!
PoistaKauniita ja pysäyttäviä muistoja ja kuvia. Minun isäni kuoli kymmenen vuotta aiemmin, ja toivoisin muistavani hänestä paljon enemmän kuin muistan. Mutta lämpimät ovat ajatukset täälläkin.
VastaaPoistaHyvää pyhäinpäivää.
Arttu ja Mai, muistoja tulvahtaa mielen esim. jostakin tuoksusta. Kiitos samoin!
PoistaIsäsi olisi iloinen tästä postauksesta!
VastaaPoistaNiin olisi, Kivisen Vilma, olin isäntyttö.
PoistaAivan ihana postaus <3 Kuvatkin huippuja. Erityisesti kuva tummassa tuvassa!
VastaaPoistaKiitos, Pauliina! Tupa on isäni ja minun syntymäkodista. Onneksi on kuvia torpasta muistona. Tosin muistan kyllä tarkkaan kaikki huonekalut, huoneet, tuoksut ja valon.
PoistaIhana kertomus ja kuvat. Isäsi pilven laidalta hymyilee sinun rakkaille muistoillesi!
VastaaPoistaKiitti, Tita, näin minäkin uskon.
PoistaOnneksi meillä on läpi elämän säilyvät muistot rakkaistamme. Hienot kuvat.
VastaaPoistaKruunu Vuokko, ja kuvien avulla muistot elävöityvät, ainakin minun kohdallani. Kiitos!
PoistaKauniita muistoja isästäsi. Minulle tuli oma isä mieleen.
VastaaPoistaAnsu, niin...
PoistaMainio elämänohje. Kauniita muistoja ja kuvia.
VastaaPoistaCheri, niin ovat...
PoistaIhania muistoja isästäsi ja toivat mieleen oman isäni. Hän kuoli 2003 56-vuotiaana. Silti samat asiat ovat muistoissani kuten sinullakin. Minun isäni elämänohje oli: Koskaan ei mennä taaksepäin. Jos me kaadutaan, me kaadutaankin eteenpäin. Tällä olen mennyt.
VastaaPoistaTuo mietelause on muuten niin totta! Jokaisen pitää surra tavallaan ja ajallaan! Surua ei saa kätkeä sisäänsä tai sairastuu.
Sari, sait erinomaisen neuvon isältäsi. Isät ovat viisaita.
PoistaPidättelin pitkään suruani, sillä minun piti järjestellä isän asioita ja kannatella äitiä. Sitten kun suru sai vallan, itkin pitkään, enkä voinut katsoa isän kuviakaan vuosikausiin.