maanantai 21. kesäkuuta 2021

20 kysymystä kesästä 🌞

Sain kesähaasteen Jasminilta. Hän kirjoittaa/kuvaa Valokuvaajan silmin -blogia.

Ja juu, yritin panna kuvia vastausten väliin, niin eihän se onnistunut. Bloggeri elää edelleen omaa elämäänsä, joten kuvat ovat jutun lopussa. Paiski mielessäsi ne oikeille paikoilleen.


Mekko vai housupuku?
Tota noin niin, farkut. Tosin näillä kovilla helteillä kaivoin kaapin perukoilta pitkän ilmavan pellavamekon.

Shortsit vai hame?
Ei kumpiakaan. Käytän polvipatit peittäviä pöksyjä. Onko ne nimeltään caprit? Pukeutumistani kuvaa parhaiten sanat käytännöllinen ja rento.

Lippis vai lierihattu?
Jep, lippis sekä pipo normaalisti, mutta kesällä puutarhassa päässäni on olkilierihattu.

Pehmis vai jäätelöpallo?

Pallo. Salmiakki.

Herneet vai mansikat?
Molempi parempi.

Palju vai poreallas vai järvivesi?
En ole mikään saukko, joten kesähelteellä kelpaa satunnaisesti järvivesi, suihkukin tosin riittää.

Grilliherkut vai kesäkeitto?
Kesäkeitto. Teinkin sitä just.

Mökki vai teltta?
Mökki. Juu, ja täytyy olla kaikki mukavuudet, pehmeä sänky yms.

Varjo vai auringonpaiste?
Ehdottomasti varjo.

Kesäsade vai kesätuuli?
Jaahas, tämäpä visainen. Kesäsade yöllä, että kasvit virkistyvät, ja lempeä kesätuuli päivällä, että hyttyset pysyvät kaukana. Siis ettette pidä minua ihan pöhkönä, niin ymmärrän kyllä, että vain toinen vaihtoehto pitäisi valita, mutta...

Lavatanssit vai festarit?
Kävin tässä taannoin elämäni ekoissa lavatansseissa pökkelöimässä ja tallomassa tanssittajan varpaita. Ei ollut mun juttu. Festaritkin on kiikunkaakun, kun en tykkää tungoksesta.

Roadtrip vai riippumatto?
Riippumatto. Tosin en pötkötä siinä kuin 5 min.

Myöhään nukkuminen vai aikaiset aamut?
Ehdottomasti aikaiset aamut. Ihan parasta ja kuvauksellista aikaa päivästä.

Ravintola vai picnic?
Picnic. Omat eväät, ruisleipä juustolla, kahvin kanssa kivellä tai kannolla istuen.

Päivä rannalla vai huvipuistossa?
Apua! Jos on pakko valita, niin sitten rannalla.

Matkailu kotimaassa vai ulkomailla?
Mieleni tekee matkustaa toisen kerran Madeiralle, muuten pyörin omalla pihalla ja herra Y:n pihalla, välillä käyden geokätköilemässä, näyttelyissä, valokuvaretkillä ja koirien kanssa lenkillä luontokohteissa.

Trampoliini vai löhötuoli?
Ei kumpikaan. Hui.

Sandaalit vai tennarit?

Lenkkarit ja puukengät. Tosin nyt on pihalla taaperettava paljain jaloin, lääkärin määräyksestä.

Hehkuva kesämeikki vai ilman meikkiä?
Ilman meikkiä, kulmat tummennettuna, raitoja tukassa.

Kukkien istuttaminen vai kasvimaan lannoitus?
Molemmat.







Kasvisnakkeja salaattipedillä.


perjantai 18. kesäkuuta 2021

Timpuriharjoittelija

 Olin suunnitellut grillipaikan taakse köynnöstukea.
Juu, grilli on vieläkin väliaikainen, mutta toimiva.
Herra Y tuli avukseni pystyttämään tukikehikkoa.
Jussi-koira osaa ottaa rennosti.

Tilaan sorakuorman juhannuksen jälkeen.
Saan polut kuntoon.
Kivituhkaa en halua, mutta ajattelin tilata 0-16 sepeliä.
Minkälaisia polkuja teillä on?


Jatkoin köynnötuen tuunaamista itsekseni.
Priimaa yrittää, mutta tulee sitä, mihin taidot riittää.
Ostin valmiita ritilöitä.
Tarkoitus on tehdä vankka vaakarimoitus,
mutta se onnistuu sitten,
kun veli tulee peräkärryn kanssa, ja on varaa ostaa puutavaraa.


Pihalla sentään kukitaankin.


Hyötykasveja ei ole runsaasti, mutta sentään jotain: chilejä, paprikoita, ruohosipulia, basilikaa, avomaakurkku ja lisäksi toisessa laatikossa lipstikka, raparperi ja mansikoita.


Tämän aamun puuhana oli kukkapenkin teko köynnöksille.
Ensin nurmikko pois.


Sitten vaaksoin painekyllästetystä laudasta kehikon.


Ihan hyvä siitä tuli.
Siirsin talon vierestä villiviinin ja siemenestä kasvattamani alppikärhön.
Kesäkukkina samettiruusuja, jotka on taimettanut 87-vuotias äitini.


Olen toiminut veljeni Teemun lautatyttönä ja apurina vuosikymmenten ajan.
Tästä on ollut paljon hyötyä, nyt kun opettelen itsekseni tekemään puutöitä.
Porakone pysyy jo hyvin hyppysissä.
Suorakulma syntyy sahaa apuna käyttäen.


Veliveikkonen kävi kylässä vaimonsa Riitan kanssa.
Kiertelimme puutarhoissa. Ostin mm. särkyneen sydämen.
Riitta toi vaasiin pioneita.


Koirakolmikko on tietysti puuhissa mukana.


Vaikka teemme kovasti pihatöitä herra Y:n kanssa molempien pihalla,
niin ehdimme sentään välillä myös retkeilemään.
Hurjia helteitä tiedossa, joten eipä näännytetä itseämme liikaa,
muistetaan nesteytys ja varjo.


 

perjantai 11. kesäkuuta 2021

Pelakuita, järjestelyjä ja sementtilaattoja

No niin, viime kesänä pelargoniani olivat täynnä kukkia,
eli niiden vointi oli erinomainen.
Nyt en kehtaa näyttää niitä haaltuneita raaskuja,
joten esittelen osan herra Y:n pelakoista.
Ne kukkivat ja ovat vihreän vehreitä.


Ehdotin talvella herra Y:lle, että hän rakentaisi sorsanpesiä.
Hänellä on kymmenittäin linnunpönttöjä pikkulinnuille sekä telkänpönttöjä.
Herra Y väkerteli kaksi hienoa sorsanpesää.
Toiseen ilmaantui toukokuun lopulla asukkaat.
Haudonta on meneillään.
Lahdella pesii myös joutsenpari, joilla on nyt viisi poikasta.
Yhdessä telkänpöntössä on pesintä käynnissä.



Mitäs omalla pihallani tapahtuu?
Varastojen järjestelyä.
Ensin tyhjäsin työkalukopin.


Tuisku-koira ihmetteli tavaramäärä.
Niin minäkin.


Kaikki purkit, nyssykät ja työkalut mahtuivat varastoon,
kun käytin porakonetta ja ruuvasin koukkuja seinään.
Tuisku taas hommissa mukana.



Ja laattaprojekti jatkuu.
Nyt vuorossa 64 kpl pesubetonilaattaa, koko 40 x 40 cm,
arvaatte varmaan ovatko painavia.
Onneksi sain apuun näppärän miniäkokelaani Mervin.
Wiima tyttösen ilme on puhutteleva.
Hoh hoh hoijaa, aina vaan näitä laattoja!


Pesubetonilaattojen poiston yhteydessä kaivoin ylös seinänvierustakivet
ja laitoin niiden alle kankaan.
Jakkarapenkki löytyi varastokopista.
Penkki on talon edesmenneen rouvan.
Jatkan rouvan lempiharrastusta.
Myrskyn mielestä kivien kanssa punnaaminen saisi jo riittää.


Lintujen altaan vesi on parempaa kuin vesi omassa kupissa, tuumaa Wiima.
Helle hellii, jopa niin tehokkaasti, ettei jaksa olla pihalla kuin aamusta ja illasta.
Onneksi yhtenä päivänä satoi (ja ukkosti).


perjantai 4. kesäkuuta 2021

Ilo käydä Ilolan arboretumissa

 Kävin miniäkokelaan kanssa nauttimassa
kuumasta kesäpäivästä Ilolan arboretumissa Salossa.
Nähtävää ja koettavaa oli kaikille aisteille.
Tuoksut vaihtelivat mäntymetsästä, suopursujen kautta alppiruusuihin.

Huikea paikka!
Rakastan puita ja kiviä.
Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa.
Miniäkokelas väitti minun kulkeneen hyvin hoidetuilla poluilla kuin vihikoira.

Yli 10 ha metsäpuutarhan on suunnitellut puutarhuri Ari Laakso.
Aikaa tämän näyttävän kokonaisuuden luomiseen on vierähtänyt 30 vuotta.
Turhaan ei mies ole istunut talvisaikaan kannon päällä
suunnittelemassa tulevia istutuksia sekä polkuja.
Laaksolla on maisemallista silmää.

Ostin seljapihlajan, katsuran, viitavaahteran ja pirunnuijan.
Juu, kaikki nämä pitäisi mahduttaa 800 neliön tontille.












 

maanantai 31. toukokuuta 2021

Kauriista rupikonnaan

 On onni olla aamuvirkku,
sillä silloin voi nähdä
kauriin kopsuttelevan työhuoneen ikkunan takana.
Aamu oli sumuinen.


Pihallani on runsaasti matoja.
Räkättirastaat tietävät sen.


Punarinta sulostuttaa olemuksellaan aamuisin.


Kylminä aamuina orava tulee pihakuuseeni nokosille.
Aurinko lämmittää kurren uneen.


Räkättirastaan poikaset ovat lähteneet pesistään.


Tästäkin napista kasvaa komea rupisammakko.


perjantai 28. toukokuuta 2021

Kautta kiven ja kannon...

 Taloani kiertää sementtilaattapolut.
Kiviä on noin 500 kpl.
Erikokoisia ja paksuisia.
Välit täynnä rikkoja.
Pesin laatat painepesurilla.
Aloitin herra Y:n avustuksella laattojen oikaisun ja rikkakasvien hävittämisen.


Apureina toimivat myös Wiima sekä Jussi.
Kaikki sementtilaattoja kantaneena tietävät, että kivi on pai-na-va.


Tuntien punnaamisen jälkeen, oltiin melkein voiton puolella.
Oikealla odottaa lisää sementtilaattoja...


Lopputulos palkitsi.
Tasainen ja siisti laatoitus.


Olen viikon aikana ehtinyt muutakin kuin irrotella laattakiviä.
Kävin Someron torppamuseolla geokätköilemässä.
Jos tykkäät vanhoista hirsirakennusta, niin kipaise tutustumaan.


Avustettavani kanssa kävimme Torronsuolla retkellä.
Puunkaataja oli tehnyt hymynaaman kantoon.


Ystäväni Tiina tuli lomallaan ilokseni.
Tiina on innokas valokuvaaja,
ja kävimmekin kiertelemässä Tammelan ja Forssan kauniita maisemia.
Nappasin Pyhäjärven rannalta voikukkakuvan,
mikä näytettiin Yle Hämeen sääkuvana.
Eihän sen kukan aina tarvitse ruusu olla...

Tiinan tuliaisina sain Tammelan kanottaren, syreeni.
Istutin sen etupihalle lähelle työhuoneeni ikkunaa.


Sekä peikonpähkinäpensaan.
Se puolestaan on siistityn kiveyksen vieressä takapihalla.
Vettä tulla ropsutteli pitkin päivää.
Kaatosade yllätti illalla,
kun istutin puita.
Koirat pakenivat sisälle, mutta minä olin tyytyväinen,
kun istutetut puut saivat kunnon kastelun.

Iloista viikonloppua!