Pelakuita, järjestelyjä ja sementtilaattoja

No niin, viime kesänä pelargoniani olivat täynnä kukkia,
eli niiden vointi oli erinomainen.
Nyt en kehtaa näyttää niitä haaltuneita raaskuja,
joten esittelen osan herra Y:n pelakoista.
Ne kukkivat ja ovat vihreän vehreitä.

Ehdotin talvella herra Y:lle, että hän rakentaisi sorsanpesiä.
Hänellä on kymmenittäin linnunpönttöjä pikkulinnuille sekä telkänpönttöjä.
Herra Y väkerteli kaksi hienoa sorsanpesää.
Toiseen ilmaantui toukokuun lopulla asukkaat.
Haudonta on meneillään.
Lahdella pesii myös joutsenpari, joilla on nyt viisi poikasta.
Yhdessä telkänpöntössä on pesintä käynnissä.

Mitäs omalla pihallani tapahtuu?
Varastojen järjestelyä.
Ensin tyhjäsin työkalukopin.

Tuisku-koira ihmetteli tavaramäärä.
Niin minäkin.

Kaikki purkit, nyssykät ja työkalut mahtuivat varastoon,
kun käytin porakonetta ja ruuvasin koukkuja seinään.
Tuisku taas hommissa mukana.

Ja laattaprojekti jatkuu.
Nyt vuorossa 64 kpl pesubetonilaattaa, koko 40 x 40 cm,
arvaatte varmaan ovatko painavia.
Onneksi sain apuun näppärän miniäkokelaani Mervin.
Wiima tyttösen ilme on puhutteleva.
Hoh hoh hoijaa, aina vaan näitä laattoja!

Pesubetonilaattojen poiston yhteydessä kaivoin ylös seinänvierustakivet
ja laitoin niiden alle kankaan.
Jakkarapenkki löytyi varastokopista.
Penkki on talon edesmenneen rouvan.
Jatkan rouvan lempiharrastusta.
Myrskyn mielestä kivien kanssa punnaaminen saisi jo riittää.

Lintujen altaan vesi on parempaa kuin vesi omassa kupissa, tuumaa Wiima.
Helle hellii, jopa niin tehokkaasti, ettei jaksa olla pihalla kuin aamusta ja illasta.
Onneksi yhtenä päivänä satoi (ja ukkosti).