Herttaista Juhannusta!
Hirmuiset helteet rajoittavat työskentelyäni pihalla.
Minä en kestä kuumuutta, päässä humisee ja olo menee oudon väriseksi.
Noh, silloin täytyy istahtaa ja ihailla pihan värikkyyttä.
Sormustinkukat ovat loistossaan.
Kasvulan seinustalla tuoksuu valkoinen Mooseksen palavapensas.
Muistathan, palavanpensaan eteeriset öljyt polttavat rakkuloita
iholle joutuessaan kosketukseen auringonvalon kanssa.
Minulla on aiheesta omakohtaista kokemusta...
Kimalaiset ja muut pörriäiset rakastavat sormustinkukkia.
Kukka on siitä mainio, että se kasvaa ihan missä vaan ja kylväytyy itse.
Keltainen ruusuni kukkii loistavana.
Kultakuoriainen oli matkalla ruusussa odottavan juhannusmorsiamensa luokse.
Harava nojaa seinään, puutarhaharrasta huilaa ja kuvaa.
Punalehtiruusu on yksinkertaisuudessaan sievä.
Onneksi pihallani ei ole kurtturuusuja,
vaikka minusta näyttää siltä,
että monet ruusut ovat alkaneet leviämään luontoon ja
muuttuvat näin haitallisiksi vieraslajeiksi.
Kiire, kiire, kiire...
Omenat kypsyvät, luumuja on tulossa muutamia,
samoin päärynöitä, kirsikoita tulee runsaasti.
Runsas kirsikkasato tietää sitä,
että naakkalaumat alkavat päivystää ja odottamaan niiden kypsymistä.
Pionit ovat parhaimmillaan.
Kaiken helteen keskellä tuli napakka sadekuuro.
Pihalle muodostui lätäkköjä,
joissa räkättirastaat kylpivät.












































