sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Saumoja, sanontoja ja sumua

Sementtilaattojen saumat ovat viheliäisiä pitää rikattomina.
Olisi pitänyt tehdä samoista reilun kokoiset,
niin niihin olisi voinut istuttaa jotakin matalaa kasvia.
Huoks x 100.
Ei se auta kuin mennä kontilleen ja ottaa voikukkarauta kauniisti käteen.

Muistatteko 60-luvun sukkamainoksen telkkarissa, 
jossa kehuttiin, että saumoissa sen salaisuus?
Aivan. 
Sukat olivat viheliäisiä, ja niin nämäkin sementtilaattasaumat.


 Jatkan samalla rikkakasvilinjalla.
Kivituhkassa kasvaa aivan KAIKKI rikat ja ryönä.
Tosi työlästä pitää siistinä,
joten vedimme päälle mustan suodatinkankaan ja kuorikatteen.
Hah! Jurottakaa nyt siellä pimeässä mokomat rikat.


 Vanhat tiilet suojaavat ruusua, minkä mieheni sai synttärilahjana äidiltäni.
Ranskanruusu Georges Vibert.


 Ruusukolmio sai komistuksekseen pölkkytaidetta.


Puutarhamme klo 4.30.


Köynnöstuki kaipaa näköjään huoltomaalausta.


Päärynät pullistelevat. 
Pelloilla on sievä sumu.


 Pikkuvarpusen nokassa on eräskin toukka.
Pöntössä on monta nälkäistä suuta odottamassa.

Erotatko varpusen ja pikkuvarpusen toisistaan?
Minulla on tarjolla helppo muistisääntö.
Kaikki tietävät sanonnan "on (vaatimaton) kuin harmaa varpunen".
Tästä se tunnistus lähtee, eli varpusen päälaki on harmaa,
kun taas pikkuvarpusen päälaki on ruskea.


14 kommenttia:

  1. Söpöliini pikkuvarpunen. Ihanan näköistä aamuvarhaisella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamut ovat mielestäni kuvauksellisinta aikaa, Saila.

      Poista
  2. Puutarhurin elo ei tosiaan ole aina helppoa. Siellä, missä ei pitäisi kasvaa, kasvaa kaikennäköistä ja siellä, missä pitäisi kasvaa, ei kasva. Olen itse ihmetellyt, kun kasvulaatikon yrtit ja salaatit jurottavat tosi pieninä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, samaa jurottamista minäkin hämmästelen, vaikka on ollut lämmintä ihan helteeksi asti, niin yritit eivät ota kasvaakseen. Noh, onneksi kesää on vielä jäljellä. :)

      Poista
  3. Yhdyn toteamukseen, että kivituhkapintojen siistinä pitäminen vaatii työtä. Kulkuväylille ei sentään voi laittaa kuorikatetta, joten haraaminen ja kitkeminen jatkukoon.
    Hieno aamumaisema. Voin kuvitella, miten upea hiljaisuus siellä vallitsi.
    Nykyisin näkee enemmän pikkuvarpusia kuin varpusia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamut ovat tosiaan rauhallisia ja hiljaisia, Between.
      Onneksi hankin pyöröharan, jolla huristelen rikat nurin, mutta kyllä sitäkin hommaa voi työksi kutsua, kun joutuu vielä haravoimaan ja kärrämään rikkikset kompostiin. Tänä kesänä jouduin laittamaan kolme uutta komposti, niin paljon on tullut puutarhajaetta, nyt kompostilaatikoita on yhteensä kymmenkunta.

      Poista
  4. laattojen välit voi siistiä polttamalla rikat liekityslaitteella (Torch -sohottimella...) - itse olen oven edessä olevien laattojen väleihin harjannut sepeliä - kasvit (lue rikat) kylläkin tuppaavat haalimaan kaikki mahdolliset kasvupaikat... aito turve sopii myös paikkoihin, mihin ei halua rikkoja - siinä ei sitten kasva mikään muukaan, eli ei kannata esim. mansikantaimien välejä kattaa turpeella... tulipas epäpätevältä taas monta neuvoa - sori
    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, varmasti on toimiva peli liekityslaitteesi. Ostin sähkökäyttöisen ja se oli aivan olematon käytössä. Onneksi on vain tuo yksi alue laatalla, joten sen viitsii kontata läpi pari kertaa kesässä. Hyviä neuvoja, kiitos!

      Poista
  5. Joo, kivituhka on oikia roskamagneetti. Soot taas ollu yäpaitasillaa :) Pikkuvarpuusilla o tua musta poskiläikkä, molemmilla sukupualilla. Oi, mikä saalis sillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasit oikein, Navettapiika, yöhumppa päällä kävin kuvailemassa, korean punaisessa. :)
      Pikkuvarpunen kantaa muhkeita toukka-annoksia poikasilleen.

      Poista
  6. hauskanen vertaus, sai hymyn huulille heti aamusta;) aamuhetket ovat ihania. äsken ihastelin sumuista jokiahdetta postilaatikolla käydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sumu onkin hyvin kuvauksellista, Ilona, aamusumu erityisesti.

      Poista
  7. Tervetuloa voikukkarautakerhoon!
    Meillä oli kameralla varustetussa pöntössä pikkuvarpusen pesä. Kolmesta kuoriutuneesta poikasesta selvisi ulos, lentoon ja elämään kaksi. Sitten ilmeisesti leskeksi jäänyt naaras hankki uuden uroksen, ja pesää laitettiin, ja viisi uutta munaa munittiin, mutta nyt niitä ei ole haudottu. Emme tiedä, miksi pesä on hylätty. Mitähän pikkuvarpusvanhemmille tapahtui. Hmm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kutri! Oi, olisipas mukavaa seurata poikasia livenä. Onneksi WWF:n Luonolivestä voi seurata sääksen poikasten touhuja. Jännää.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...