Pieni irtiotto puutarhasta, eli muutaman päivän lomareissu, piristää kummasti.
Kävimme mökkeilemässä Pohjanmaalla.
Visiteerasin myös Kajaanissa, jossa tapasin koulukaverini Teijan.
Kävimme Teijan kanssa koulua 70-luvun lopulla Helsingissä.
Viimeksi olemme tavanneet 1989,
yhteys ei kuitenkaa ole katkennut, vaan olemme postitelleet,
sekä kortteja että sähköposteja.
Pohjanmaalla oli tienpientareita täynnä päivänkakkaroita ja muita luonnonkukkia.
Saimme sadetta ja sopivasti poutaa.
Talviturkki on edelleen tiukasti päällä,
en uskaltautunut uimaan.
Mukava anoppini täyttää lauantaina 99 vuotta.
On aina ilo tavata häntä ja kuunnella tarinoita ja muisteluita.
Onnea Elsa!
Hyvän ystävän kanssa ei välimatkalla ja vuosilla ole merkitystä.
VastaaPoistaBetween, olet oikeassa, juuri näin on, etäisyys ei ole este ystävyydelle.
PoistaIhanat maisemat. Todellinen ystävä ei katoa mielesta vuosikymmenien aikana, vaan aina tavatessa kaikki jatkuu mihin edellisellä kerralla jäi.
VastaaPoistaJärviä ja päivänkakkaroita, tosi suomalaista kesäkauneutta, enkulin käsityöt. Totta, juttu luisti kuin ennen vanhaan. :)
VastaaPoista