Sain ystävältäni Vekiltä (synttäri)lahjaksi purppuraomenapuun, Tumma Kaunotar.
Istutin sen Kunnanjohtajanpenkin viereen, kaksi komeaa yhdessä.
Marjatarhassa on nyt marjapensaiden, penkin ja tyhjien kukkalaatikoiden lisäksi Kärhöportti.
Istutin suuriin purkkeihin Rouge Cardinal -nimiset punaiset clematikset.
Virittelen Puupuistoa idänpuoleiseen tontinosaan.
Pitkä aita vaatii ilmettä.
Siirrän omalta tontilta kuusen ja männyn alkuja.
Lisäksi ostin Mongolianvaahteran, kauniin värinsä vuoksi, ja
Amerikanheisi tuo kukinnallaan raikkautta ryhmään.
Siirrään etupihalta jasmikkeen, palloheisipensaan ja joitain tuivioita.
Kivituhkaa, muutama iso kivi tuomaan ilmettä.
Puupuisto on siis tekemistä vaille valmis...
Kiinankärhöstä löytyi linnunpesä.
Valkovuokot kertovat, että kohta on äitienpäivä.
Mukava lahja ystävältä. Minullakin on purppuraomenapuu hakusessa, mutta vielä en ole osannut päättää, mikä niistä.
VastaaPoistaOikein mieluin lahja, between. Vekki tietää kasveista (lähes) kaiken. Toivottavasti löydät mieluisan purppuraomeanpuun.
PoistaPaitsi että lihaksesi saavat levätä, niin myös luonto tarvitsee tämän sadeveden puhjetakseen täyteen vehreyteen kunhan vähän lämpenee :-) Puupuistohan on jo puoliksi tehty kun olet sen jo suunnitellut :-)
VastaaPoistaTotta joka sanasi, Elämää Onnenpähkinässä! Kostuneesta maastaa lähtevät rikatkin kivuttomammin. Olen virkannut koirapojille ontelokuteesta mustaa alusmattoa sohvalle ja samalla katsonut höpöhöpöohjelmia telkkarista. :)
PoistaPuupuistosta tulee oikein kiva ja sopiva paikkaansa. Siihen tarvitset vielä lisää puita, joten pieni maakuntakierros voisi auttaa...Tietysti jos on paljon lehtipuita, saat hyvät kevät ja syksy-jumpat lehtien haravoinnissa. Kiva, että tykkäät Tummasta Kaunottaresta.
VastaaPoistaKeräilen tontilta taimia, löytyy ainakin kirsikkapuita ja vaahteria. Olen melko suurpiirteinen noitten lehtien kanssa, huiskaisen syksyllä ja loput rapsuttelen keväällä, kun on taas puhtia. :)
PoistaKeväthommia, keväthommia, kyllä ne jossain kohtaa kropassakin tuntuvat.
VastaaPoistaMinä olin vuosikaudet kärhöfani. Toki tykkään niistä edelleen, mutteivät pärjää tällä kasvuvyöhykkeelläni. Ehkä Mandsuriankärhö,jos sattuisin sen löytämään.
Kevät villiinnyttää, aimarii, eikä aina muista pitää taukoja työnlomassa. Kummasti ne lihakset muistavat tehtävänsä ja vetristyvät. Olen sitä mieltä, että liike/työ pitää mielen ja kropan kunnossa.
PoistaLuulin, että kärhöt ovat vaikeita kasvatettavia, mutta olin täysin väärässä. Kunhan istuttaa kärhön riittävän syvälle multavaan maahan, niin sehän kasvaa kohisten. Lannoitusta ja kalkkia, siinä runsaan kukinnan salaisuus. Toivottavasti löydät kärhösi, aimarii.