Kömmähdys ja sikasiisti juttu

 Tapahtui aamulla pieni kömmähdys.

Eilen meni viemäri osittain tukkoon.
Noh, tänään laitoin viestin putkimiehelle,
että kunhan kerkiää, niin olisi viemärinrassausta tiedossa.
Eipä mitään,
menin sitten etupihalle, klo 8,
poistamaan vieraslajiksi merkitty puska, viitapihlaja-angervo.

Reipas naapuripariskunta lähti vakkariaamulenkilleen.
Jäivät sanalle, kuten meillä tapana on.
Aikamme juteltuamme rouva totesi,
että kylläpä minä olen ahkera,
kun en malta sunnuntainakaan levätä.
MITÄ!
Onko nyt sunnuntai?
Olin maanantaissa.
Ai kamalaa.
Anteekspyyntöviesti putkimiehelle,
että häiritsin häntä pyhänä.
Panin lapion ja sakset kottikärryihin
ja luikin nolona takapihalle.
Veli sitten neuvoi,
että pitää aamulla tarkistaa kännykän kalenterista päivä.
Hoh hoijaa!

Kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu,
mutta pihalla vielä kukitaan.

Nauhuksissa surisee ja pörisee.

 

 

 Illalla olin geokätköilemässä Jokioisilla.
Elonkierto on sikamaisen ihana paikka.

Välillä mallina ja välillä lapiontihommissa

 Taas onnisti!
Tulin valituksi kahteen mainokseen ikäihmiseksi.
YIT:n kuvaukset olivat Helsingissä.
Mahtavan huikea casting ja kuvausryhmä.

On se upeaa, kun saa päälleen,
kauniita vaatteita ja kenkiä.
Näkee itsensä ihan uudesta näkökulmasta.

Toinen kuvaus oli Virroilla.
Tilaaja oli Ylä-Pirkanmaan Osuuspankki.
Hauskaa oli näissäkin ulkokuvauksissa.
Koirani Wiima esiintyi ekan kerran videolla.
Tyttö hoiti roolinsa varmasti ja pelkäämättä.

Kotona glamour karisi,
kun tartuin lapioon.
Mukavaa homma tämäkin.

Ruusut aloittivat toisen kukintakierroksen.

Pikkuruinen sisilisko kurkisteli kompostialueen lautojen välistä.

Piipahdin Porkkalan kartanossa.
Viehko historiallinen kartano ja pihapiiri.

 

Hanhikkeja ja ruusuja

 Tulihan se viimein, sade.

Etupihalla on tienreunassa keltakukkainen hanhikkiaidanne.
Ei ole enää.
Hanhikit olivat hoidon puutteessa päässeet ränsistymään,
enkä saanut niitä enää pelastettua.

Istutin, ystävän avustuksella, vaaleanpunakukkaiset rinneangervot.
Eikös pinkki sovi uusioneidille paremmin väriksi kuin keltainen? 😊

Sisällä ei ole montaa kasvia,
mutta tämä Siniltä (veljentyttö) saatu
peikonlehti on hyvinvoivan näköinen.

Kävin Pyynikillä katsomassa Täällä pohjantähden alla.
Klassikko, mikä ei petä.

Sain maukasta iranilaista ruokaa.
Osaisinpa käyttää yrttejä ja mausteita yhtä hyvin!

Kuivuus on verottanut ruusujani.
Kukat ovat normaalia pienempiä.

Äitini lempinimi oli Mökö.
Hän kasvatti joka kevät samettikukkia
veljelle, minulle ja veljentytölle Sinille.
Nyt Sini jatkaa perinnettä.
Hän sai lempinimekseen Pikkumökö.

 

2 kk kadoksissa ja juhannusterkut

 Tulipa pitkä tauko postauksissa.
Syy taukoon oli se, että poikani jalka leikattiin,
ja hän muutti miniäni kanssa talooni,
sillä kolmanteen kerrokseen kiipeäminen kainalosauvojen kanssa oli liian työlästä.
Minä lähdin ns. mierontielle.
En nyt sentään, sillä sain asua veljen kerrostalokodissa ja ystäväni Kaijan luona.
Oli toooooosi mukava kuukausi.

Tyhjennettiin Kaijan kanssa hänen kellarinsa remonttia varten.
Vierailtiin Aholassa, Ainolassa ja Halosenniemellä.
Puutarhailtiin, höpöteltiin yms.

Kävin mummottelureissulla Helmi-murusen luona Hollolassa.
Näin pitkästä aikaa kummityttöni Heiniä ja hänen poikaansa.
Tapasin myös ystäväni Tuulian. Oli niin hauskaa.
Kävin Sydänliiton taidekurssilla Kiipulassa.
Kyläilin myös veljentytöllä ihailemassa heidän upeaa puutarhaansa.
Tietysti piipahdin veljen ja kälyn ihanalla mökillä grillailemassa.
Mitähän muuta?
Ai niin, tietysti kesäteatterireissuja.

Parasta oli ystävät!
Minua pidettiin hyvänä kuin piispaa pappilassa.

Omalla pihalla kaikki hyvin.
Miniä oli kastellut ahkerasti kukkasia ja leikannut nurmikon.
Kelpasi tulla kotiin.

Oikein ihanaa juhannusta kaikille!

Kevätseurantaa

 On tosi hauska seurata luonnontapahtumia.
Naapurin orava osaa avata vekkulisti pähkinäsäilön katon.

Ostimme kaverille linnunpönttöjä,
pari niistä nikkaroimme itse pönttöpäivillä.
Oksista tuunailimme istumaorsia.
Kyllä kelpasivat!

Sinitiaispariskunta otti heti haltuunsa vaahterassa olevan pöntön.

Pikkuvarpuset hääräsivät useissa pöntöissä.
Välillä lemmiskelivät katolla.

Mihin varpuset ovat kadonneet?

Kaverin pihalla on jylhän komea mänty.
Hieno asumus jollekin lintupariskunnalle.

Juu, järvet ovat vielä jäässä,
joten vesilintuja ei näkynyt.
Muutama hanhi sentään lenteli taivaalla.

 

Pääsiäispupu ja pistokkaita

 Pitkästä aikaa nappasin (sää)kuvan kunnon kameralla.
Näytettiin sekä Ylellä että Maikkarilla.
Pääsiäispupu?

Eka kerta akvarellimaalauskurssilla.
Kynä pysyi kädessä, ja sain aikaiseksi muutaman luonnoksen.
Ostin akvarellivärit,
joten ensi kerralla yritän tehdä joitain väriharjoitelmia.
Oli kyllä ihanaa!

Puol ysiltä on vielä näin valoisaa.
Iltahämyä.

Siivosin pelargonit.
Sain hurjan määrän pistokkaita.
Jostain kumman syystä,
en onnistu pitämään niitä hengissä,
vaikka teen (omasta mielestäni) kaiken sääntöjen mukaisesti.
Huoks.

Mutta pasuuna se viihtyy ja kasvaa!

Meillä on pieni auringonpalvoja.
Ei tahdo saada sisälle kuin syömään ja  yöunille.

 

Kukkia ja yhdet pöksyt

 Ensi viikolla menen ekaa kertaa akvarellimaalaukseen.
Saas nähdä kuinka muidun käy...
Kokeilen väritellä jotain kukka-asetelmaa.

Muutakin päheetä olen kokeillut.
Olin kierrätysvaatenäytöksessä mallina.
Meitä oli kaiken kokoisia ja ikäisiä mannekiineinä.
Juu, en kompastellut.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan linnanjuhlien pukuja
oli huutokaupattavana.
Tuotto meni hyväntekeväisyyteen.
Maarika Maury, oikealla,
emännöi Villaforssissa järjestettyä tapahtumaa.
Hänen päällään oli ministerin kuningatarpuku.

Jokaisella naisella pitää olla pikkumusta?
Nyt minulla on pikkusininen.

Kyllä valo tekee ihmeitä.
Pasuunan lehdet ovat venyneet kokoa.

Olen aina haaveillut lappuhaalareista.
Ostin sitten semmoiset.
Nyt on aika elää, nauttia ja toteuttaa unelmiansa.
Rohkeasti!