Nättiä oli joka puolella.
keskimäärin kolmena päivänä viikossa.
Toijalassa opelle tarjottiin jauhislihakeittoa ja marjapiirakkaa kahvin kanssa.
Kyllä kelpaa käydä töissä, kun näin hyvänä pidetään.
Aloeveranaamio pehmitti ihoa.
Pöö.
No niin, tämä tyttö oli taas reissussa.
Pärnumaalla.
Tällä kertaa löysin kaksi (en pääse määrällä kehumaan) geokätköä,
kävin tutustumassa Torin ja Sindin nähtävyyksiin,
sateessa ja paisteessa.
Torissa on Tori põrgu eli Torin Helvetti.
Jännittävä hiekkakiviluolasto hautuumaan kupeessa.
Vartijana pirupatsas.
Rakennuksissa on käytetty taidokkaasti kiveä.
Täytyy joku kerta napsia enemmän kuvia yksityiskohdista.
Ehkäpä seuraavalla kerralla pääsen luontopoluille.
Tosin siellä liikkuu villisikoja yms., joihin en kyllä halua törmätä,
vaikka saisinkin napsittua mielenkiintoisia kuvia.
Uusi viikko, ja uudet työkohteet, eli paluu mukavaan arkeen.
Onnellista marraskuuta!
Töitä on riittänyt melkein jokaiselle päivälle.
Siis koulutustöitä.
On taas ollut innokkaita oppijoita.
Vanhin on ollut 92-vuotias.
Meitä eläkeläisiä on monenmoisia.
Toiset nauttivat joutenolosta ja toiset työnteosta.
Tässä OP Median juttu Näin unelmoin tekeväni eläkkeellä.
Aina on hyvä päivä kuvata lintuja,
varsinkin kun valo riittää.
Niin, ja päivästä tulee erityisen hyvä,
kun on saanut kuvata siivekkäitä.
Vuosi sitten kesällä, veli teki takapihalle nätin terassin.
Seinän vieressä, eli viimeinen lauta, piti kaventaa.
Siis piti. Kaventaminen siirtyi ja siirtyi...
Koitti uusi kesä, ja lauta oli edelleen pystyssä seinän vieressä.
Ei se lauta olisi haitannu, mutta hiiret, mitkä pesi terassin alla.
Niiden kulkureitti piti saada tukittua.
Noh, eipä siinä mitään, ryhdyin hommaan.
Esteenä oli kaappi, missä oli kukkaruukkuja.
Ensin kukkapurkit kaapista sohvalle,
sitten jaksoin siirtää kaapin seinän viereltä pois.
Pääsin mittaamaan laudan leveyden.