Pääroolissa punaiset hanskat

 Yleensä kerään illalla työkalut ja hanskat vajaan.
Sen kerran, kun en näin tee, lehahtaa pihalle 20 kottaraista sekä parvi muita lintuja.
Niinpä joka kuvassa on punaiset hanskat,
ja erinäinen määrä ei-niin-kuvauksellisia laattoja ym.
Onneksi on kuvankäsittelyohjelma, jolla voi tehdä rajauksia.

Lintu 1: Onpa hyvä istua tällä harjanvarrella.
Voin lepuuttaa jalkoja rauhassa.

Lintu 2: Katopas, kun talon emäntä on jättänyt huolimattomasti tavarat pitkin pihaa.

Lintu 3: Käyhän tää lapionvarsikin istumapuuna.
Puu kuin puu.

Lintu 4: Aika tuuheena täällä on nurmikko,
mut niin ankeen kuivaa ettei matosia ole.

Lintu 5: Hei kuulkaa! Nyt on kyllä mun vuoroni päästä kylpyyn.

Lintu 6: Lapset, eiks toi rypeminen jo riitä?

Pientä, suurta ja sirkushuveja

 Avomaakurkut kasvavat kohisten.
Jättiläiskurkkuja löytyy kasvin uumenista,
jos ei muista joka päivä kurkistella lehtien alle.

Saan toukokuussa synttärilahjaksi jalohortensioita.
Istutan ne syksyllä maahan, ja hyvin kasvavat, yleensä.

Tämä pikkuruinen on korkeudeltaan noin 15 cm,
mutta kuivuudesta huolimatta ryhtyi kukkimaan.

Daaliat, Rengon punaiset, aloittelevat kukintaansa.

Sirot viinikärhöt kukoistavat myös.

Sain nämä viinikärhöt herra Y:ltä.
Toisen piti nimilapun mukaan olla väriltään valkoinen ja toisen sininen.
Väri kuin väri, somia ovat.

Pasuuna kurkottelee jo kattoon.
Nuppuja odottelen.

Kävin avustettavani seuralaisena sirkuksessa.
Esiintyjiä oli yhdeksästä maasta.

 

Lintuja ja liikuntaa

 Eipä ole ollut paljoa puutarhatapahtumia tässä pihapiirissä.
Kukat kuitenkin kukkivat omillaan.
Olen kastellut vain hentoisimpia kasveja sekä satoisaa avomaakurkkua.

Pikkuvarpusia on paljon, sillä pesinnät ovat onnistuneet. 

Pikkuruinen omenapuuni tuottaa satoa.
Kukinta-aikaan ei ollut juurikaan pölyttäjiä,
niin pölytin itse pienellä siveltimellä.
Kannatti!

Ruusupenkissä kukitaan. Romanttista.

Linnunpoikanen lensi ikkunaan. Toipui kämmenelläni tovin, ja lähti lentoon.

Ja kyllä, lämpötila laski inhimillisiin lukemiin,
joten laattatyöt pääsivät jatkumaan.
Vuorossa etupiha.

Kunhan tämän käytävän laatat ovat paikoillaan,
niin pääsen kärrämään soraa takapihalle ja seinustoille.
Soraa on tonni.
Eipä käy aika pitkäksi.
Ai joo, lihoin helleaikana, kun puutarhaliikuntaa ei ollut,
ja ruoka maistui aivan liian kanssa.

Hellää

 Kuristan sen tyypin, joka vielä kerran sanoo, että helle hellii.
No, kun ei helli!
Työt seisoo, kun ei vaan jaksa eikä kykene nostella kymmenkiloisia laattoja.

Riippumatossa jaksaa loikoilla 5 min.
Ja siinäkin on kolme minsaa liikaa.

Ainoat, jotka tykkäävät tästä hellivästä helvetillisestä helteestä, on samettiruusut.

Minulla on yksi avomaakurkku.
Se tuottaa sopivasti satoa.
Ehtii edellisen syödä, kun uutta kypsyy.
Kurkku vaatii kastelua runsaasti, ettei sadosta tule kitkerän makuista.
Koska ei ole satanut, olen joutunut käyttämään hanavettä kasteluun.

Ihme!
Tänään aamuyöstä satoi.
Vähäsen.
Pääsen taas laattaurakan kimppuun.
Tällä viikolla, ehkä, tulee tonni soraa,
joten raskaita töitä riittää.

Ruusut kukkivat,
kuumudesta huolimatta, tai juuri siksi.

Osa viime vuonna asennetusta siirtonurmesta on palanut karrelle.
Pelakuiden kukinta on vähäistä.
Pytyt ja kukat ovat sotilaallisessa rivissä seinustalla,
sillä laattaprojektin vuoksi en viitsi siirrellä pyttyjä eestaas.

Hellikää toisianne!

Kodin yksivuotisjuhlat

 Näin se aika mennä hurahtaa,
sillä muutostani on, ihan totta, kulunut vuosi.

Sisäpihalla oli upea omenapuu ja rivi Terijoen salavia.
Valitettavasti jouduin kaadattamaan myös omenapuun,
sillä se kiipesi katolla ja teki kulkuväylän ahtaaksi.

Vuosi 2020.

Tilanne nyt.
Omenapuun alta löytyi kukkapenkinreunukset.

On niin kuivaa, että ruusut ja muut kasvit jäivät kitukasvuisiksi.

Vuonna 2020.

Nyt marjapensaiden paikalla on nuotiopaikka.

Vuonna 2020.
Mäntyjen ympäristössä oli syreeneitä ja muita kukkivia pensaita.

Alue on raivattu.
Tilalla on kukkapenkki ja riippumatto.
Super-Teemu testaa.

Töitä on tehty paljon,
mutta onneksi piha ei ole koskaan valmis,
joten aherrus jatkuu.

Kesäterveisiä teille kaikille!

Juhannuksen jälkimainingeissa

 Mitenkäs teillä meni juhannus?

Omaan juhannukseeni kuului:

• kärhöjen istutusta, kivien pyöritystä, suunnittelua sekä tuumailua (kun kaksi vahvatahtoista insinööriä lyö henkiset päänsä yhteen, niin siinä käy kolina)
  
• mattojen pesua
• lapsenlikkana olemista (tai siis sain kaitsea ihanaa pikkupoikaa)
• lettujen paistoa
• kahvitteluja, seurustelua ja ruokailuja mukavien ihmisten kanssa (kielinä suomi-englanti-ranska, lisänä savoa sekä käsimerkkejä)
  
• lintujen tarkkailua
• uimista, saunomista ja soutelua
• kuvaamista
• koirien paimentamista
• auringosta nauttimista (varjossa)
  

Joutsenparin viidestä poikasesta oli vain yksi jäljellä (iso nyyh). Sinitintin pönttö putosi maahan, mutta ei hätää, poikaset selvisivät. Maasta löytyi hiirenpesä, mikä osoittautui niittykirvisen pesäksi. Pääskyset hakivat savea rannasta. Merihanhipariskunta kahden poikasensa kanssa ilostutti suuresti. Kaikki tämä ja paljon muuta tuli koettua herra Y:n pihapiirissä. Taisi olla ensimmäinen juhannus kymmeneen vuoteen etten ollut yksin.

Tässä kuvakooste, toivottavasti nautitte!

Suosikkityökaluja, kukkia ja lintuja

Saanko esitellä tämän kesän suosikkityökaluni, olkaa hyvät!
Nokkakärry, aivan ehdoton laattojen siirtämisessä,
ja kääntöpenkki (mikähän tämän nimi oikeasti on?).

Viimeiset pesubetonilaatat kärrätty ja asennettu.
Myönnän heti, eivät ole millilleen vaaterissa, mutta ei haittaa askellusta.
Seuraavaksi sukellan kärryineni nurkan taakse, eli vuorossa etupiha.

Minulla ei ole juhannusruusua,
mutta köynnösruusu Pohjantähti (?) kukkii eteläseinustalla runsaana.

Pionit pullistelevat nuppujaan auki.

Nämä viehättävät pionit on istuttanut talon edelliset omistajat.

Pääsen kohta maistelemaan karhunvadelmia.
Pikkuruinen omenapuunikin näyttää tuottavan satoa.

Avomaakurkkuja on tulossa.

Seurailen lintuja töitä tehdessäni.
Nälkäinen harakanpoikanen istui naapurin männyssä.

Ihanaista juhannusta!