Mieluisia yllätyksiä

Löysin itusilmuista kylväytyneitä valkosipuleita siirrettävien kukkapuskien välistä.

Sain kynsiä aikoinaan blogituttavalta ja pelkäsin kannan hävinneen kokonaan.

Eipä hätää, tästä alkaa valkosipulinviljely uudestaan.

Madot ovat puutarhurin ystäviä.

Kottikärryllinen maa-artisokkia.

Huh huh, vähempikin riittäisi.

Iso posliinikukka se jaksaa vaan kukkia.

Tätä peltoa tuijottelen Marjatarhassa istuessani.

Eipä pöllömpi näkymä.

Bobcat ja kuljettajansa saapuivat tänään,

joten alapihan raivaaminen alkaa todenteolla.

Kuusi ja nolla

Täytin vuosia, 60.

Ystäväni Kaijan onnittelukortissa luki:

Kukat, koirat ja perhoset

ovat ilon opettajia.

Tällä ajatuksella mennään!

 

 

 

 

 

 

Puupuiston puut odottavat istuttajaansa,

joten moro, tämä martta painuu nyt pihalle.

Sykäyttävä runo

Runot.

Taidelaji, jota en lainkaan hallitse.

Onneksi sentään osaan nauttia muiden tuotoksista.

Taru Haapalan runo pysäytti.

Kel onni on, se onnen kätkeköön?

Minäpä en kätke onnellisuuttani.

Jaan sen teidän kanssanne.

Ensiksi tulin aivan järjettömän onnelliseksi,

kun artikkelini julkaistiin Tekstiililehdessä 2-3/2015.

Juttuni löytyy sivuilta 18-19.

Toiseksi nyrjähdin ilosta, kun viisi vuotta jurottanut onnenpensaani viimeinkin kukki.

Lisäksi pihallamme on onnellista odotusta...

Lopuksi, jopa kivien pyörittäminen voi tehdä ihmisen onnelliseksi.

Etupihalla on iso monttu, johon ohjataan katolta tulevat vedet.

Sain montun viimeinkin maisemoitua.

Olen tyhjentänyt rikkaruohottuneita kukkapenkkejä.

Vältän uusien kasvien hankintaa,

vanhoille pitää löytyä ensin uudet paikat.

Tähän siirsin kuunliljoja, vuorenkilpiä ja angervon.

Räksärouvan kanssa pihalla

 

Alapihalla on kaksi hopeakuusta ja toisessa on räksänpesä.

Räksärouva on tottunut minuun ja pysyy pesässään, kun touhuan pihalla.

Posliinikukan nuput aukesivat.

Koiramme, Myrsky ja Tuisku, oikaisevat aina alapihan pitkän kukkapenkin läpi.

Eihän sitä nyt millään ehdi ja jaksa kiertää!

Tein niille kunnollisen oikopolun, joten toivottavasti kukat saavat olla rauhassa.

Istutin uusia kukkia:

väriminttu

etelänmunkki

jalokurjenpolvi

ketoneilikka

kaukaasiantörmäkukka

(jokaista kolme kappaletta)

Muuten olen täyttänyt alapihan kukkapenkkiä omilla siirtotaimilla.

Tyhjennän yläpihan kukkapenkkejä, koska ne ovat niin täynnä vuohenputkea ja juolavehnää,

etteivät istutetut kasvit tahdo sekaan mahtua.

Sain tarpeekseni turhasta kitkemisestä!

Kukkapenkit tyhjiksi ja nurmikko tilalle.

Piste.

Kerttulin kysymykset ja meikämartan vastaukset

Parasta puutarhasta -blogin Kerttuli lähetti mukavan kysymyssarjan, ja minähän vastaan.

1. Mikä sai sinut innostumaan puutarhanhoidosta?

Mullassa möyriminen on terapeuttista, käy kuntoilusta ja saa olla kotona.

2. Mitä puutarhanhoito merkitsee sinulle?

Hyvä kysymys, syvällinen. Hmmm…  Iloa, mukavaa tekemistä, känsäisiä käsiä, liikuntaa ja kauneutta.

3. Mikä on sinulle tärkeintä puutarhassasi?

Se, kun saa kasvit kasvamaan, kukoistamaan ja tuottamaan satoa. Oppii virheistään.

4. Mikä on lempikasvisi ja minkä vuoksi?

Puut. Kaikki puut.

5. Mitä muuta puutarhassa tulee olla kuin kasveja?

Istumaryhmiä ja patsaita, jotain yllättävää.

6. Millainen on puutarhafilosofiasi (jos sinulla sellaista on, ei mielestäni ole mitenkään välttämätön...)? Tykkäätkö kokeilla, vai turvaudutko mielummin hyväksi havaittuun ja toimivaan? Tai oletko vaikkapa järjestelmällinen vai enemmänkin vähän "sinne päin" ;)

Puutarhafilosofiani on, että kokeillaan ja iloitaan, jos onnistutaan! Mutulla mennään.

7. Mitä puutarhabloggaaminen merkitsee sinulle?

Bloggamminen on minulle hurjan tärkeätä. Blogi toimii päiväkirjana, kun olen liian laiska tekemään nimikylttejä, niin näen blogista, mitä olen hankkinut ja mihin istuttanut.

Tärkeää olette te, lukijat. Kommentit lämmittävät ja virtuaaliystävyys toimii yli maakuntarajojen.

8. Minkälaisia ja kuinka monta blogia itse luet?

Luen puutarha- ja koirablogeja.  Seuraan myös muutamaa maukasta ruokablogia.

9. Suunnitteletko blogin juttuja miten pitkäksi aikaa eteenpäin, vai syntyvätkö jutut "ihan itsestään"?

Jutut syntyvät valokuvista, joka onkin minun lemppariharrastukseni.  Otan paljon kuvia työvaiheista ja hankinnoistamme. Niistä ne jutut lähtevät purkautumaan.

10. Aiheuttaako blogin pitäminen sinulle koskaan "paineita", tuntuuko, että blogijuttujen aiheita on aina helppo keksiä?

Ei aiheuta paineita. Juttuja syntyy, jos on syntyäkseen.

11. Millä mielin odotat tulevaa kesää?

Innostuneesti! Kaksi viimeistä kesää meni sairastaessa ja nyt ovat voimat palautuneet. Puhkun ja puhisen intoa. Pois alta risut ja männynkävyt!

Skopolia, posliinikukka ja muita pieniä (vappu)ihmeitä

Iloista Vappua!

Isoposliinikukka (Hoya Carnosa) on viisi vuotta vanha ja tässä ensimmäiset kukat.

Sain Vekiltä vaunulastillisen posliinikukkia tammikuussa, saattohoitoon,

mutta vain pari on menetetty ja muut vihertävät voimalla.

Juttuni Skopoliasta (vuodelta 2013)on noussut kuukauden suosituimmaksi.

Skopoliat aloittavat kukintaansa ja voivat hyvin.

Vanha luumupuuni on täynnä nuppuja.

Sain kaksi uutta luumupuuta ystävältäni Pirkolta eli

Sinikka ja Pietarin Lahja odottavat säiden lämpenemistä,

että pääsen istuttamaan ne Marjatarhaan.

Kaksi kurkea leijali, tosi korkealla, tuulen vieminä.

Pirkko oli leiponut miehelleni vappupullia.

Kädenasento ei ole mitenkään ahne...

Pelto on vielä väritön, ja puut vailla lehtiä,

mutta kohta alkavat toukotyöt ja puut poksahtelevat hiirenkorville.