sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Runoista kuralätäkköjen kautta omalle pihalle

 Marraskuu meineillään,
edelleen työntäyteisenä.

Huvituksille on kuitenkin aina aikaa.
Vesa Vierikko ja kitaristi Petri Kumela johdattelivat
"Harmo ja minä – Andalusialainen elegia”  -runotaipaleelle.
Erilainen, erityinen, nautittava esitys.


Halloweenitunnelmissa...


Kuralätäköt voivat olla kauniita,
kun oikein oivaltaa.


Keltaiset lumpeenlehdet ovat harmauden keskellä ilopilkkuja.


Onneksi on katuvalot.


Pyhäinpäivänä sytytin kynttilöitä läheisten muistolle.


Sain ystävältä kortin.
Tämä Yrjö Saarisen maalaus kuulema muistuttaa minua.
En tiedä olisinko imarreltu vai en.


 

10 kommenttia:

  1. Kauneutta ja hauskuutta löytyy kuitenki syksyn pimeyrestä hualimata.

    VastaaPoista
  2. ainakin on hyvin värikäs ja rohkea tyyppi raameissa... pihallasi on nyt tilaa!
    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väreissä löytyy, Hanna, niin emännässä kun huushollissa.

      Poista
  3. Hienoja kuvia edelleen! Öhöm, kuvasta samaa mieltä :D

    VastaaPoista
  4. Vaikuttavaa, kuten aina! Siis myös potretti...;

    VastaaPoista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...