tiistai 28. tammikuuta 2020

Hei, me huristellaan taas!

Mies katseli netistä autoja ja hän löysi sopivan oloisen
vaihtoauton Hyvinkäältä.
Lähdimme katsastamaan edullista menopelia,
mutta kuten tiedämme halpa ja hyvä ovat kaksi eri tuotetta.
Löysimme sitten hieman hintavamman vanhan auton.
Peugeot, eli sama merkki kuin 15 vuotta palvellut autoni,
muutaman vuoden nuorempi ja maltillisemmin ajokilometrejä ajettuna.
Nyt pääsen taas huristelemaan kylille.
Autossa on iso tavaratila,
joten sinne mahtuu multasäkit, taimet, puut sekä pensaat.
Ynnä kolme koiraa koppineen takapenkille.


Meillä hipsutteli tosi vähän lunta.
Sunnuntaina pihapongasin,
mutta lajikirjo ja -määrä oli harvinaisen suppea tällä kertaa.

Pikkuvarpuset.
Kaksin aina kaunehimpi.


Sinitiainen odotti lyhdyn kahvassa vuoroaan pähkinäpaikalle.
Hämmästelen lintujen kykyä pitää kiinni myös kovista ja liukkaista pinnoista.


Puutarhatarkastaja Harakka saapui paikalle.
Vuorenkilvet näyttävät nääntyneiltä.

Aina toi Nettimartta kuvaa, mokomakin!

Uudella vanhalla autolla huristelimme illan hämyssä Forssaan.
Kiersimme koirien kanssa Linikkalanlammin.
Kävin napsimassa yhden geokätkön lähistöllä.
On mukavaa, kun on auto,
mutta täytyy sanoa, että ajaminen jännittää,
ja hoen koko ajan, että onko liukasta, onko liukasta.

18 kommenttia:

  1. Hienoa, että uusi menopeli löytyi, valintakriteerit vaikuttavat erittäin perustelluilta eli koirien on sovittava hyvin matkustamaan ja samoin puutarhatuotteiden :). Ei ole mikään ihme, että takaraivoon jää pelko tuollaisen kokemuksen jälkeen. Hienoja lintukuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, mun auto on tosiaan käyttöä varten, tilaa pitää olla vaikka pesukoneen kuljetukseen. :)
      Kiitti!

      Poista
  2. Ajoin pääkallokeleillä yli 20 vuotta sitten auton nurinniskoin lunastuskuntoon. Ihmisille ei käynyt kuinkaan. Paitsi että sen jälkeen en ole ajanut. Hyvä sinä, sillä uskallat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha rouva, hui hui, sinulle kävi harmillisesti, mutta ymmärrän täysin ajopelkosi. Minä sinnittelen ja odotan kesää. :)

      Poista
  3. Kiva juttu, että sopiva menopeli löytyi.
    Kuvaamillasi linnuilla on aina hyvin persoonalliset ilmeet. Puhekuplat vain puuttuvat.
    Lumi tuli, lumi meni. Jos sitä puolta senttiä voi edes lumeksi kutsua. Tuttu vesisade vallitsee jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi auto on vanhan auton pikkusisko, Between, toivottavasti huristelen tälläkin 15 vuotta.
      Linnut ovat hämmästyttävän ilmeikkäitä. Juu, eiliset lumihaituvat sulivat ja koko päivän on satanut silkkaa vettä.

      Poista
  4. Hyvä, että uusi menopeli löytyi.
    Kauniita lintukuvia.

    VastaaPoista
  5. Onnittelut uurelle menopelille! Hyvä, ku otit het härkää sarvista ja lähärit liikenteesehen. Sillä lailla ne peloot hälävenöö. Lintukuvas on aina hyvin ilimeekkäitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnut ovat suosikkejani, kuten tietysti kasvit ja pörriäiset, Navettapiika. Vähän pelottaa talviset kelit...

      Poista
  6. Mukavaa kun olet uskaltanut taas tien päälle 🤗 vaikka helppoa se minun on sanoa kun ei ole siellä ratin takana koskaan ollut. Hyvä kun löytyi mieluinen ajopeli, sitä tarvitaan meinaan sitä reilua tavaratilaa, ollaanhan sitä menossa kohti uutta kasvukautta. 😁. Hitsin hienoja kuvia olet taas ottanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nila, nyt on hyvä painella isoilla suolatuilla teille, pikkuteille en taida tänä vuonna lähteä, en ennen kesää.
      Kiitti!

      Poista
  7. Onnea uudelle autolle. Peugeot on tuttu merkki minullekin, minulla on ollut niitä kaksikin. Hyvin tyytyväinen olen ollut. Ihania lintukuvia olet saanut.

    VastaaPoista
  8. Varmasti tosi hyvä, ettet ruvennut välttelemään autolla ajoa, vaan heti uusi auto ja menoks.
    Minä en ole omistanut ajolupaa koskaan, mutta ymmärrän, että auto maaseudulla on nykyään tosi tärkeä.
    Lintubongauksen unohdin, mutta täällä on lintulajeja näkynyt vähän, mutta yllätyksenä pihaan ilmestyi puukiipijä.
    Lintukuvasi ovat hyvin edustavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, rattiin vaan ja ajoksi, aimarii. Pikkase kuitenkin ahdistaa, kun minun pitää kuskata avustettavaa ja hän on niin hentoinen ihminen ettei varmaan kestä pienintäkään töyssyä.
      Kumman vähän oli bongauspäivänä lintuja liikkeellä. Puukiipijä on viehko tyyppi. Kiitti!

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...