Kotilieden lämmössä

Ehkä otsikko sai sinut ajattelemaan, että aloitin lämmityskauden,

mutta viittaan Kotiliesi-lehteen,

jossa puutarhatoimittaja Paula Ritanen-Närhen viime kesänä, 

sateisena päivänä,

tekemä juttu julkaistiin perjantaina.

Valokuvat ovat kuvaaja Jonne Räsäsen.

 Kävin eilen aamulla klo 6

(en ollut liikkeellä yöpaidassa,

vaan säädyllisesti vaatetettuna)

kuvaamassa kurkia.

Näin kaksi säikkyä kurkea,

jotka liihottelivat huudellen kaukaisuuteen.

Kurkikuva jäi nappaamatta,

mutta kuva haukasta ja kuusta korvaa sen.

 Järvellä oli upea usva, ja joku vesilintu,

taitaa olla sorsa, lähti sopivasti lentoon tuoden liikettä kuvaan.

 Sänkipellolla kuopsutteli fasaani.

 Lintuteema jatkui vielä illalla,

sillä höyhen kellui tyynellä järvellä.

Orvokit, ruusut, daaliat ja asterit

Orvokit ovat kukkineet runsaina huhtikuusta saakka.

Taustalla, tuo vihreä pömpeli, on vaivaistalon sammutuspumppu.

Tosi painava, mukava kun se on jäänyt perinnöksi meille.

 

Pelakuut, nuo uskolliset, kukkivat ja kukkivat.

 Kivet eivät kuki, mutta ovat koristeellisia.

Olen istuttanut vuotaviin, tai muuten epäkelpoihin, kastelukannuihin kasveja.

 Päärynät pullistuvat.

Ehdin/muistin ennen sateita ripotella syyslannoitteet.

 Daaliat kukkivat vaikka ovat joutuneet kärsimään koko kesän kuivuudesta.

 Kasvatin asterit itse.
Yksi suosikkikukkijani, kestävä myös leikkokukkana.

Kuuma kesä sai ruusut kukoistamaan runsaina.
Hämmästelin kirvojen vähyyttä.

Kävin töissä yhtenä päivänä.

Pitihän tutusta ikkunasta ottaa maisemakuva.

Loimijoki...

Puita ei koskaan ole liikaa/tarpeeksi

Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä.

(Suomalainen sananlasku)

 

Noh, puita kyllä on, niin halkokuurissa kuin pihalla.

Tässä kaksi uutta tulokasta,

Mantsurian jalopähkinä ja isolehtilehmus. 

Puuta löytyy niin haravanvarresta kuin patiosta.

  

Pihallamme on paljon hyviä pesintäpuita, 

ja linnut viihtyvätkin erinomaisesti pihapiirissämme.

Wiima-tyttönen sointuu somasti kirsikkapuun sävyihin.

  

Sisälläkin on puu, huonekuusi.

Se kasvaa ja leviää, saapa nähdä, milloin se ei enää mahdu työhuoneeseeni. 

Meillä on paljon puisia huonekaluja.

Wiima esittelee kukkapöytää.

  

 Terassilla, jonne näen työhuoneestani, on isoissa ruukuissa kaksi tuijaa ja villiviini.

 Tammenterhot ovat tosi komeita.

 Taidamme päästä maisetelemaan päärynöitä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Lempikukkahaaste, jonka voitti harvinaisuus...

Aloitan lempikukkahaasteella, minkä sain Betweeniltä Rikkaruohoja-blogista. 

Haasteen on aloittanut Hilu Maatiaiskanasen Elämää -blogista.

Lempikukkiani yhdistää yksi ominaisuus,

se on kestävyys. 

Siksi rakastan samettikukkia, ruusuja, päivänkakkaroita,

pelargonioita ja metallikukkia. 

Ihanista ihanin on kuitenkin tämä harvinaisuus,

Wiima matris pulchra aurum et canis.

Kasvaa ja kukoistaa vain minun kukkapenkissäni.

Kukista säähän, suomalaisten lempiaiheeseen.

Meillä satoi hieman aamuyöstä. Wau!

Päivänpaisteinen heppakuva näytettiin eilen Ylellä klo 20.30 uutisten sääosuudessa.

Kuvattu Jokioisten Elonkierrossa lauantaina.

Sorakasasta kukkamaaksi

Tulopihassa, Kasvulan edessä, on ollut monta vuotta iso sorakasa.

Vihdoinkin saimme kaiken soran käytettyä ja levitettyä.

Mitä tehdä pyöreästä kulottuneesta alueesta?

Noh, tietysti kukkamaa,

sillä kaikenlaisia taimia on pitkin ja poikin pihaa.

Odotan vain sadetta, että multa kastuu ja taimet irtoavat juurineen.

Kukkamaahan upposi viisi (5) kuutiota kompostia ja 25 säkkiä multaa.

Koivun alle laadin kivikkopuutarhaa,

sillä ei siinä kuitenkaan mikään kasvaisi,

on se koivu semmoinen juomari ja varjostaja.

 Värjäsin parrunpätkät, ja asettelin, miehen avustuksella, niiden päälle sementtikävyt.

Alue on vielä täysin vaiheessa,

kunhan helteet väistyvät, niin pääsen tositoimiin.

 Oma pieni mussukkani, Wiima tyttönen, on usein mukana apurina ja vahtina.

 Eilen illalla taivaalla oli pinkki pilviviuhka.

Ja tokihan olen kuvannut myös lintuja.

Tässä varpusen hallittu ohitus.

Meidän kunnassa on oppilaitos, jossa voi opiskella maaseutuelinkeinoja, Mustiala.

Navetan ylisille pääsee, lasin takaa, katselemaan lehmiä.

Pääskynen oli tehnyt pesän aivan ikkunan viereen.

Täydellinen muoto

Kananmuna.

Sain nämä ruskeat munat eilen tuomisena kesäkanalasta.

Eivätkö olekin täydellisiä!

Minulla ei ole tarjota teille kanakuvia,

mutta napsin eilen otoksia västäräkeistä ja joutsenista.

Tämän västiksen takana on kullanvärinen viljapelto.

 

 Joutsenpariskunnalla on kuusi poikasta.

Siistiä!

Pari päivää on mennyt tosi mukavasti,

kun olen päässyt tositoimiin pihalla,

sillä on pilveillyt, ja jopa vähän satanut,

helteellä kun en jaksa tehdä mitään.

Olen huruutellut pyöräharalla pitkin ja poikin pihaa.

Mikä nautinto onkaan, kun sora-alueet siistiytyvät.

Rikkakasvimättäät saavat kyytiä ja huutia!

Pihapiirimme lintuja:

Pyörähara ja lähikuvia

Ostin viime syksynä pyöräharan.

 Olen kokeillut sitä muutaman kerran,

ja toimii hyvin,

kunhan löytyy työntövoimaa.

Kun helteet loppuvat huruuttelen,

ruisleivän voimalla,

pihan sora-alueiden rikkakasvit kumoon.

Jihaa!

Mikähän uudistusmielisyys minuun lienee iskenyt,

kun vaihdoin kameran pitkän objektiivin lyheen

ja napsin lähikuvia.

Vaihtelua...