sunnuntai 19. elokuuta 2018

Lempikukkahaaste, jonka voitti harvinaisuus...

Aloitan lempikukkahaasteella, minkä sain Betweeniltä Rikkaruohoja-blogista. 
Haasteen on aloittanut Hilu Maatiaiskanasen Elämää -blogista.

Lempikukkiani yhdistää yksi ominaisuus,
se on kestävyys
Siksi rakastan samettikukkia, ruusuja, päivänkakkaroita,
pelargonioita ja metallikukkia. 

Ihanista ihanin on kuitenkin tämä harvinaisuus,
Wiima matris pulchra aurum et canis.
Kasvaa ja kukoistaa vain minun kukkapenkissäni.






Kukista säähän, suomalaisten lempiaiheeseen.
Meillä satoi hieman aamuyöstä. Wau!
Päivänpaisteinen heppakuva näytettiin eilen Ylellä klo 20.30 uutisten sääosuudessa.
Kuvattu Jokioisten Elonkierrossa lauantaina.



28 kommenttia:

  1. Nyt tuli kukka josta en ole kuullutkaan. Kauniita kuvia ja kiva haaste🌻Mukavaa elokuuta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Wiima-kukkanen on ainutlaatuinen, Kristiina. :)
      Kaunista elokuuta sinulle!

      Poista
  2. Valitsit erinomaisen kauniin ja ainutlaatuisen lempikukan.
    Huomasin kuvasi eilisissä uutisissa. Mukavaa, että hienoista kuvistasi pääsee koko valtakunta nauttimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, oletkos huomannut, että sääkuvat ovat usein järvimaisemia? Olen pyrkinyt lähettämään peltokuvia ja eläinkuvia, harvemmin näytetään, mutta nyt onnisti.

      Poista
    2. Olen huomannut. Tai ylipäätään vesiaiheisia. Millainen raati kuvat mahtaa valita? Yksittäistä valitsijaa saattaa itseään vesi kiehtoa.

      Poista
    3. Between, en yhtään tiedä, kuka kuvat valitsee, mutta luulisin, että säätieteilijä itse. Seija Paasonen tykkää pilvistä.

      Poista
  3. Oi, miten kaunis kukka...Wiima matris pulchra aurum et canis.♥♥
    Minulla on samaa sukua, valkoisena. ..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele Ruusukummusta, sinulla(kin) on sitten ihanista ihanin lempparikukka.

      Poista
  4. Hieno harvinaisuus on valintasi. Ymmärrän sen kyllä oikein hyvin :)

    Sääkuvasi (ja kaikki muutkin) ovat aina päivän piristys, kiitos niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Tita! Lämmittää mieltä, kun voin tuottaa kuvillani iloa. Terkkuja karvaturreille!

      Poista
  5. Lempikukkasi on itseoikeutettu ykkönen, mutta kyllä sinun metallikukkasikin ovat mielenkiintoisia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin, Vanha rouva! Metallikukat ovat siitä ihania, että tuovat iloa myös talvella.

      Poista
  6. oiiih, nyt on kyllä super kaunis kukkanen <3 Vähän ehkä villi, mutta niin ihastuttava <3 Olipas mainio osallistuminen tähän haasteeseen. Kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maatiaiskanasen Elämää, Wiima on tosiaan kiltisi villikko, mutta kerrasaan syötävän suloinen.

      Poista
  7. Ihanat kuvat ja Wiima-kukkanen mamman silmäterä!
    Jee, tännekin tuli muutama milli, enemmän kuin edellisillä kerroilla tullut pari tippaa. Kaikkialla muualla on ruskeaa, mutta nurmikko on alkanut vihertää ja kasvaa ihan silmissä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, tulee kyllä annettua pusu jos toinenkin päivittäin Wiiman sulokuonolle. :)
      Pari tuntia hentoista sadetta, nyt taas paahtaa aurinko. Täytyykin lähteä ripottelemaan syyslannoitetta. Toivotaan teidän saareen muutama tovi lemepää sadetta.

      Poista
  8. Voih, mahtava kukkanen. Minulla ei valitettavasti ole vastaavaa. Lisäksi löysin nämä ihanat blogit vasta äskettäin. Ja siirryin itsekin tähän maailmaan...

    VastaaPoista
  9. Tervetuloa, Tuula! Täytyypä tulla vierailulle, bloggaaminen on mukava harrastus.

    VastaaPoista
  10. Söpö harvinaasuus, vaa harvoolla ja valituulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, onneksi tulin valituksi, on kyllä söpöistä söpöin.

      Poista
  11. Wiimalla on kyllä mainio ilme tuossa kuvassa :D

    VastaaPoista
  12. Ehdottomasti paras kukka tuo Wiima, vaikka olen samaa mieltä, että samettikukat ovat kyllä tosi kauniita ja kestäviä.
    Tuo Elonkierto on paikkana kyllä ihan paras. Viimeksi kun olimme siellä, tulivat kanat polulla vastaan. Hetken perästä tuli kukko ja ohjasi kanansa kauniisti takaisin aitaukseen. Kuri ja järjestys näytti toimivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo Wiiman voittanutta, Sari. :)
      Onneksi se äkänen kukko ei ole enää Elonkierrossa. Se hyökki ihmisten päälle, kun puolusti laumaansa. Tuo kirjava kukko on rauhallinen.

      Poista
    2. Oletteko muuten käyneet siinä Elonkiertoa vastapäätä joen toisella puolella Ferrarian puistossa? Siellä on erilaisia omenapuita, marjapensaita ja tyrniä, joihin saa tutustua ja käydä siellä maistelemassa, että mikä laji olisi hyvä omassa puutarhassa. Käyn aina äidin luona käydessä nappaamassa tyrnivitamiinit sieltä. Sanotaan, että 5 marjaa riittää kunnon C-vitamiiniannokseen. Kotiin niitä ei saa kerätä, tosin jotkut tekevät sitäkin. Kannattaa jättää auto vaikka Osuuspankin pihaan ja kävellä siitä Ypäjälle päin. Seurakuntatalon risteyksen jälkeen seuraavassa alamäessä.

      Poista
    3. Kiitti tiedosta, Sari, en ole käynyt, olen vain Elonkierron puolelta ihmetellyt aluetta. Täytyykin piipahtaa ja jättää seuraavan kerran auto Osurille.

      Poista
  13. erittäin hyvä valinta:) Meillä on pihalla hyvin kaukaista sukulaislajiketta, Canis Riculanicusta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kyllä vaan, ja olen nähnyt kuvia tuosta Wiiman sukulaislajikkeesta, komea on sekin.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...