Julkaistu 2017, ISBN 978-952-270-359-0.
Kustantaja Arktinen Banaani.
Mitä ajattelet kirjasta, jonka nimi on Loiset? Saatko väristyksiä? Ihmetteletkö? Näin kävi minulle. Tartuin kuitenkin lukuhaasteeseen, sillä pidin Max Mannerin Mayra-nimisestä ihmissuhderomaanista. Kirjan kannen valkea pohjaväri kevensi kirjannimen aiheuttamia reaktioita. Useimpien rikosromaanien kansipaperit ovat synkkiä ja uhkaavia. Pisteet kirjankannensuunnittelijalle Harto Pasoselle. Valkoinen väri erottuu edukseen ja herättää kiinnostusta, näin uskon.
Sitten sukellus kirjan kansien väliin. Kirjan päähenkilö on rikosylikonstaapeli Harri Hirvikallio, joka joutuu melkoiseen myllerrykseen selvittäessään vaimonsa elämää. Kirjan tapahtumat liikkuvat Suomesta Belgiaan ja Ranskaan. Pidän Mannerin elävästä tyylistä kuvailla ihmisiä ja yleisnäkymiä, on kuin itsekin seisoisi tarkkailijana tapahtumissa mukana.
Juoni on polveileva ja mielikuvituksellinen. Tässä rikosromaanissa kietoutuvat yhteen yhteiskunnan ääripäitä edustavien ihmisten kohtalot. Kysymys on rahasta, vallasta, kiristyksestä sekä elämästä ja kuolemasta.
Max Mannerin kirjoitustyylissä on samalla kertaa pehmeyttä ja särmää. Juoni etenee mukaansatempaavan jännittävästi sekä vaivattomasti maasta toiseen. Harri Hirvikallio ei selviä uskaliaasta hankkeestaan ruhjeitta ja iskuitta, ja sielukin tarvitsee matkan varrella lääkettä, mutta miten Harrin käy, sen saat lukea itse.
"Harri oli jatkuvassa tarkkailussa, hän tiesi sen nyt varmuudella.
Yöpymisen maksaminen sai hoitua käteisellä, ja Harri poistui
tuskallisen hitaasti liikkuvan pyöröoven kautta autolle. Hän
päätti, ettei majoittuisi enää koskaan näin kalliisti. Ylenpalt-
tinen prameus ei tuntunut tuovan onnea, eikä raha tarjon-
nut rauhaa. Aito onnellisuus syntyi mielen tyyneydestä, eikä
Harri tuntenut oloaan hiukkaakaan tyyneksi saati onnelliseksi.
Olotila oli pikemminkin uhatun ahdistunut, ja hän huomasi
purreensa hampaitaan koko aamun niin, että pää oli haljeta."
Vaikuttaa hyvälle kirjalle :) Hiano kuva! Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaMaatiaiskanasen Elämää, tämä kirja sopii myös meille, jotka eivät halua pyyhkiä kuvitteellisia veriroiskeita jokaiselta sivulta. Kiitos, voisin tietysti käyttää kustantajan kuvia heidän nettisivuiltaan, mutta haluan antaa oman kosketukseni kirjaan myös kuvallisesti.
PoistaVilkuilin kirjakaupassa tuon kirjan kansikuvaa ja ihmettelin nimeä. Olisi ilmeisesti kannattanut ostaa. Kiitos esittelystä!
VastaaPoistaParekin Palvelijatar, ole hyvä! Niin, nomen est omen, mutta ei tällä kertaa. ;)
PoistaKiinnostavaa. Ainoa mikä mietityttää on, miksi dekkareissa niin usein juoni vie ulkomaille
VastaaPoistaSussi, olisiko niin, että matkustamista on tullut arkipäivää.
Poista