torstai 2. helmikuuta 2017

Pihapiiriaakkoset: D

D niin kuin dramaattinen daalia.
Olen pikkuisen hurahtanut daalioihin/joriineihin.
Pidin niitä ennen aivan liian vaivalloisina talvisäilytyksen vuoksi.
Olin väärässä. Totaalisesti. Olin vain osaamaton.

Nostan daaliat ylös syksyllä mahdollisimman kuivalla kelillä,
annan ryhmyisten juurakoiden kuivahtaa suojassa sateelta,
yleensä kottikärryissä,
karistelen mullat pois ja
kiikutan juurakot laatikoissa viileään ja pimeään juureskellariin.
Eipä sitten muuta.
Keväällä tavataan!


Katsotaan löydänkö keväällä uusia daalialaatuja.
Mieleni tekee hankkia pallo-, kaktus- ja pompondaalioita ja ja ja...


Toinen rakas D on dekkarit.
Olen tykästynyt mahdollisimman väkivallattomiin kirjoihin.
Uusia vanhoja löytöjä ovat Maria Lang, Pirkko Arhippa ja Eeva Tenhunen.
Omat dekkarinovelliajatukset ovat jäätyneet, enkä tiedä sulavatko enää koskaan.




18 kommenttia:

  1. Muistan anoppivainajan aina kuskaavan daalioitaan keväisin ja syksyisin. Ihana tuo viimeinen kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivisen Vilma, ison osan daalioistani olen saanut lahjoituksena, kun omistaja ei ole enää jaksanut joka syksyistä ja keväistä juurakkojen kärräämistä, onnekseni. Kiitti!

      Poista
  2. Daaliakki on ihania ja nii on taas iskeny pakkosaaratauti :D Tilaa vaan on rajootetusti. Sullahan onki jo pitkä, komia daaliapenkki. Samalla kaavalla menöö mullaki talavetus. Toivottavasti nykki onnistuu, ku olis pari uutta talavetettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, pitäskin käydä oikeen kurkkaamassa, mitä daalioilleni kuuluu, toivottavasti hyvää. On mulla ollut, unohtui kun suoraan sanotaan, muutamia daalianjuurakoita kodinhoitohuoneen kaappiin. Olivat melko kuivan kälppeitä keväällä, mutta siitä ne vaan piristy ja pukkasivat komeita kukkia koko kesän. Onnistutaan!

      Poista
  3. Daaliat ovat tosiaan yllättävän helppoja. Tilasin pari päivää sitten tulevaa kesää varten muutaman matalan daalian, sillä kellarissa odottavat ovat hurjan korkeita ja niitä saa alituiseen tukea.
    Oletko muuten lukenut Virpi Hämeen-Anttilan 1920-luvun Helsinkiin sijoittuvia dekkareita, joita ymmärtääkseen on ilmestynyt ainakin kolme. Luen nyt keskimmäistä "Käärmeitten kesä". Ensimmäinen on "Yön sydän on jäätä". Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, kiitti lukuvinkistä, silmättelen kirjoja kauppa- ja kirppiskierroksella. Tykkään viihteellisestä (lievästä) jännityksestä. Jaahas, sulla on jo daaliatilaus vedossa, hyvä niin.

      Poista
  4. Daaliat on pihan kruunu, sanoi joku äiti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, samaa mieltä, *VEKKI*. Toistaiseksi sinunkin erikoisdaaliat ovat hengissä.

      Poista
  5. Minäkin tykkään daalioista kovasti. Talvetuskin onnistuu hyvin. Sinulla on niin kauniita värejä, minulla on vain keltainen ja yksi punainen. - Hyvää helmikuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli A, omat punaiseni ovat korkeaa lajiketta, näyttäviä, jos haluat saat muutaman juurakon liikkuessasi meillä päin. Kiitos samoin!

      Poista
  6. Daaliat ovat syyskesän upeimpia kukkijoita ja pidän niistä kovasti.
    Minulla on vuosikymmenet isäni kotitalossa alkuaan kasvatettujen kestävien ja vanhakantaisten joriineiden jälkeläisjuurakoita, joita sain puolestaan edesmenneeltä äidiltäni. Olen vaalinut, talvettanut ja kasvattanut perintö syyshehkujani itsekin jo hyvin pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kruunu Vuokko, sinulla on joriineissasi muistoja kauneuden lisäksi.

      Poista
  7. Daaliat on niin hienoja! Hitsi, kun peurat syö ne(kin). Ihanan hehkuvat nää sun eksemplaarit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, vaikka peurat ovat söpöjä, niin ymmärrän harmistuksesi. Luulisi peuroilla olevan muonaa tarpeeksi metsässäkin, mutta taitaavat tulla hyvyskän perässä puutarhoihin. Punainen korkea on jotain vanhaa kantaa ja komee.

      Poista
  8. Daaliat ovat tosi kauniita kukkia ja niitä on niin monen värisiä.
    Mulla ei ole koskaan ollut. Tiedän sen olevan hallanarka, jotenka en sen takia laita niitä maahan, kun pitää peitellä hallaöitä varten. Jos ei tule, niin taas seuraavana yönä uusi juttu, ja jos et peitä niin varmasti halla syö kukat.
    Mä oon vaan niin laiska tekemään tuota juttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, liikun kanssasi samoilla linjoilla eli puutarhaan ei kannata istuttaa mitään, mikä vaatii jatkuvaa säätilan tarkkailua. Otetaan rennosti!

      Poista
  9. En ole vielä kokeillut talvettaa daalioita, mutta pitäisi kai yrittää kun noin kannustit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, jos minä onnistun, niin silloin kaikki muutkin, Pauliina.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...