maanantai 9. toukokuuta 2016

Näitä polkuja tallaan...

Halusin tehdä oikopolun talolta Kesälään.
Alla oleva kuva on otettu viime vuoden heinäkuussa.
Vuohenputket kukkivat vaahtopäinä Kesälän rinteessä.
Niiden elinvoimaasuutta ei hillitse mansikkakankaat eikä katteet.
Siitä se ajatus sitten lähti...
Yhdistän kaksi asiaa, eli teen oikopolun ja hävitän vuohenputket.


Levitin alimmaiseksi paksun valkoisen maamassoja erittelevän kankaan ja
sen päälle ruskean maisemointikankaan.
Kärräsin kiviä erinäisiä kuormia.
Himppasen tuli hiki, kun lämpöasteita oli yli 25.
Puuhakkaat Puhuri-pojat olivat koko ajan touhussa mukana.


Sitten kärräsin kivituhkaa ja männynkuorikatetta.


Nyt minulla on oikotie Kesälään ja toivottavasti olen myös nutistanut vuohenputket.


Iso posliinikukka sulostuttaa, taas kerran, elämääni.


20 kommenttia:

  1. Kivan näköinen tuli! On sulla ollut urakka! Itse tein kukkapenkkiä noissa lämpötiloissa ja hiki tuli siinäkin. Ei mitään verrattuna sinun urakkaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivisen Vilman piha, kiitti, tykkään itsekin, että polusta ja rinteestä tuli nätti ja siisti (cool). Urakka kerrallaan piha rakentuu, täytyy pitää taukoja, kuten kirjoitella blogeja. Näillä helteillä jo pelkkä paikallaan seisominen saa hien virtaamaan. :)

      Poista
  2. Tulipa hienon näköinen polku. Huh kovan työn teit ja noin kuumalla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilkkureppu, meidän piha on kumpuilevaa rinnettä, joten polkua pitkin on hyvä kiivetä. Pihatyöt on terapiaa, niin ruumiille kuin sielulle. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että ymmärrän pitää taukoja. :)

      Poista
  3. Olet paiskinut puutarhahommia isolla urakalla! Tosi hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, kiitti, mun vauhtini ei päätä huimaa, mutta sinnikkäästi köpöttelen maaliin saakka eli valmista tulee, ennemmin tai myöhemmin.

      Poista
  4. Kannatti hiukan hikeä vuodattaa, sillä lopputulos näyttää hienolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, kiitos kehuista, olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Viime kesänä vuohenputkiviidakkoon pesiytyi lehtokoteloita. Toivottavasti se ongelma poistui, kun ei ole enää kosteita lymypaikkoja.

      Poista
  5. Tuohon polkuun istuisi portaatkin oikein hyvin, vaikka hirrestä tai pölkyistä. Sateella ne sitoisivat myös maata kierimästä veden mukana. Mutta hyvän näköistä ja siistiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopisi tosi ihanasti, Tita, mutta kun en osaa tehdä. Puutyöt pitää teettää kirvesmiehillä, joita ei nyt ollut tarjolla. Meillä olisi portaiden reisipuut valmiina, lyhtypylväs, joka poistettiin meidän tontilta.

      Poista
    2. Hmmm... ei siihen tarvita kuin pöllinpätkiä, jotka upotetaan soraan ehkä metrin välein ja tarvittaessa tapein ankkuroidaan. Sitten välit tasataan tuolla kivituhkalla. Onnistuu ilman osaamistakin ja eritoten ilman ammattimiehiä.

      Meillä tehdään kiviportaina, käy kattomassa kuvia http://kanadanruusut.blogspot.fi/ postaus kivipuutarhasta. Tuommoisetkin osaa tehdä jos on passeleita kiviä.

      Poista
    3. Tita, kiitti vinkeistä, täytyy jossain vaiheessa yrittää.

      Poista
  6. Onpa sinulla voimia, oletkos katsellut peilin edessä hauista ja selkälihaksia! Melkoinen voimankoetus ja upea lopputulos, toki olihan reippaat apulaiset mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivipellon Saila, hih hih, taitaa tätä pläskiä olla sen verran vankasti ettei lihakset erotu, vielä, mutta voimaassa kyllä löytyy.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. On mukava oikaista Kesälään, kun ei tarvitse kompastella, Kurjenkello.

      Poista
  8. Ja taas on yks kohta hoirettu! Hyvä lopputulos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, yksi kohta hoidettuna ja tusina jäljellä, mutta hommat pitävät meikämartan liikkeessä. :D

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...