Häntälän notkoilla ja kotipihalla

 Oletko käynyt Häntälän notkoilla Somerolla?
Olen asunut seudulla 20 vuotta,
ja aina himoinnut retkeä Häntälään.

Nyt se retki toteutui,
sillä kaverikseni tuli Helmi,
kummitytön tyttö.

Mielenkiintoinen luontopolku.
Lehmät, sillä notkot ovat laidunaluetta,
olivat valitettavasti niin kaukana 
etten saanut niistä kuvia.

Harvinainen Pikkuapollo perhonen jäi näkemättä.
Onneksi kylätalon seinällä oli keramiikkaan ikuistettu apollo.

Ja kun vauhtiin pääsimme,
niin kävimme myös Torronsuolla.

Toinen kannoista hujahti miehen korkuiseksi.
Köytin sen männyn kylkeen,
sillä hujoppi ei pysy pystyssä omin avuin.

Palloilukausi on korkattu.
Wiima sai joka kesäisen potkupallonsa.
Noh, parin päivän päästä
pallo poksahti, kuinkas muuten.

Sementtisille kävyille piti kehitellä pylväät.
Mottoni on kierrätä ja tuunaa.

Ihan kelvolliset niistä tuli.

Orvokit ovat edelleen hehkeitä.

Särkynytsydän kukkii,
hedelmäpuut kehittelevät raakileita,
muuten on sen tuhannen vehreetä.

 Tässä vielä kuva Turun Samppalinnan mäeltä.
Kuvaaja antaa ohjeita,
kuinka pidellä Piispanmunkkia ja
mihin päin katsella.

(Kuva Saiju/Brave Teddy)

 

Vanhaa ja uutta

 Pelastin aikoinaan kaverin kaatopaikkakuormasta
lasisen kattovalaisimen.
Tein siitä amppelin terassille.
Tämän kesän väri on punainen, suosikkini miljoonakello.

Olin rohkelikko ja ostin 
basilikan ja avomaakurkun.
Toivottavasti ei tule enää hallaa.
Kesäkurpitsa unohtui kauppaan.
Ostin myös maa-artisokan,
se on tosi herkkua,
sekä samettikukkia.

Minulla on runsaasti erilaisia kuunliljoja.
Erikoisin on White Feather.

Saniainen on suloinen.

Sammakko tuli katsomaan puuhiani.

Tulppaanit hehkuvat vielä vähän aikaa.

Tämä oranssinpunainen esikko on mielestäni upea.
Taloni edellinen rouva oli innokas puutarhaharrastaja.
Esikko on hänen perujaan.

Mulla kävi munkki

 On tästä ikääntymisestä jotain iloa ja hyötyä(kin).
Täytin 70 vuotta.
Olen tähän asti saanut mummonrooleja mainoksiin,
mutta nyt onnistuin nappaamaan seniorinaisen roolin.
Luulenpa kyllä, että suurin kiitos lankeaa koiralleni Wiimalle,
sillä hakusessa oli nainen ja koira.

Kuvauspaikkana oli Turku.
Kuvat tulevat kaupungin matkailumainoksiin.
Ja miten kuvassa oleva munkki liittyy tarinaan?
Noh, tämä on kuuluisa Turkulainen herkku,
Piispanmunkki, jota syödä pupelsin Samppalinnassa.

Wiima esitteli Uittamon koirien uimarantaa.
Olipa nätti paikka.

Olenko minä noin lyhyt,
vai kuvaaja hurjan pitkä?
Oikea vastaus piilee siinä,
kun sanotaan,
että koira ja omistajansa muistuttavat toisiaan.
Wiimahan on mäyräkoira...

Kerrassaan fantastinen päivä!

 

Lehmiä, pupuja ja kukkia

 Mustialan opetusnavetan lehmät kirmasivat laitumelle.
Vauhtia piisasi!

Kyllä nauta on nätti.

Lähipuistossa temmelsi neljä rusakkoa.

Luumu-, kirsikka- ja päärynäpuu ovat kukassa.
Nyt vaan lämmintä ja pörriäisiä surisemaan,
että saadaan satoa.

Orvokit ovat kauneimmillaan.

Kukkakärpänen pörräsi tuomenkukissa.
Näytettiin sääkuvana Ylellä.

Japaninruusukvitteni on jumalaisen värinen.
Voimaväri.

 

Toukokuun riemuja

 Heti kun tulee vähän lämmintä,
edes 10 astetta eikä sada,
niin pihatouhut jatkuvat.

Siivosin Grillilän ja ähersin kärhölle tuen,
ainakin on korkeutta, 240 cm.
Arvatkaa oliko haastellista punnata
pitkiä kakkoskakkossalkoja pystyyn?
Olisi ollut tarpeen kolmas käsi.
Ja kun itse tekee,
niin ei koskaan saa sitä, mitä tilaa. 😁

Potut on istutettu sankkoihin.

Sateittein välissä on ollut onneksi poutaisiakin päiviä.
Orvokit ovat sitkeitä ja taistelevat sitkeästi koleaa vastaan.

Minä niin tykkään ruosteisista koristeista, penkeistä sekä pytyistä.

Ruohosipuli on sinnikäs.

Jaahas, pasuuna ja kannat villiintyivät kasvuun.
Taitaavat ylettyä kattoon,
ennen kuin kesäkuu koitaa,
ja saan ne pihalle.

Kaikesta huolimatta,
ja juuri siksi,
ihanaa toukokuuta!

 

Kohti toukokuuta

 Ensin hurjan lämmintä, sitten tosi sateista, sitten hyytävää säätä.
Siis meillä on normikevät.

Kävin Suomen lasimuseossa Riihimäellä.
Oli tarjolla perinteistä kristallinkimallusta
ja uutta lasitaidetta.

Kyllä, kaikki vuokot kukkivat.

Puut puskevat heleää vihreyttä.

Tässä kaksi kuopankaivajaa,
Tuisku ja Wiima.
Nurtsi on ruopattu auki.
Huoks.

Itikoilla oli villit iltatanssit.

Kurkien kutsu- ja kosintahuudot kuuluvat kevääseen.

 

Kaverin apurina

 Kiva puuhastella välillä muuallakin kuin omassa pihassa.
Kaverin piha tarvitsi naisen käden kosketusta,
ja minähän olin tikkana paikalla.

Silmut pullistelevat komeasti.

Valkovuokot kukkivat,
vaikka äitienpäivään on melkein kuukausi aikaa.

Tämä pönttö on varattu!

Kotona pelakuut aloittivat kukintansa.