2000 litraa Leca-soraa ilmaiseksi

Voisiko enää täydellisempiä puutarhailupäiviä olla!

Maisemoin mieheni kanssa kesäkeittiön ympäristöä.

Istutimme näkösuojaksi naapuriin päin tuijia.

Tuijat, olleet meillä portinpielessä viisi vuotta,

 olivat kasvaneet purkeistaan ulos ja varmasti kiittivät siirrosta.

Tästä lähdimme liikkeelle, 

tosin tässä vaiheessa pahimmat rakennusjätekasat oli kärrätty pois.

Maan tasausta, kangas ja kivituhka päälle.

Vanhan kesäkeittiön piipun takana oli sementtiklöntti.

Teimme siitä rapun.

Taivas oli täydellinen pilvipalloineen.

Ystäväni Pirkko kävi kyläilemässä ja toi minulle itsetehdyn huopapallokaulakorun.

Niin ja siitä Leca-sorasta, että sitä on tosiaan 2000 litraa tarjolla.

Leca-sora oli eristeenä vanhan kesäkeittiön lattiassa, muovin ja sementin välissä,

joten siinä on vähän maata joukossa.

Sattuisiko joku tarvitsemaan?

Voi noutaa, eikä maksa mitään.

Sora on Siisti-Pihan sähkeissä, mutta nehän painaa todella paljon,

joten luultavasti sora pitää kärrätä kulkupeliin.

Lempipaikkoja ja kesäpuuhia

Sain, moniosaaja ja maailmamatkaaja, Pirkolta haasteen mukavine kysymyksineen. Kiitos Pirkko ja tässä ajatuksiani:

1. Mikä on lempipaikkasi kodissasi ja miksi?

Sisällä työhuoneeni, koska siellä on sohva, mikä on kaunis ja siinä on hyvä köllötellä, tosin aivan liian harvoin, ja etsiä levänneitä ajatuksia ja ideoita.

Ulkona (edelleen nimetön) kesäkeittiö, koska sieltä näkee koko alapihan ja tehdyt ja tekemättömät työt ja tietysti Kasvula kasvihuone-olotila-varasto.

Runsaasti D-vitamiinia nautiskellut, punaposkinen, bloginpitäjä siivoamassa Kasvulaa. 

2. Kerro kolmesta paikasta, joissa olet käynyt ja jonne haluaisit uudestaan.

Olen aikoinani matkustellut ja tullut siihen tulokseen, että oma maa mansikka. Lähteminen on minulle todella vaikeaa, en millään viitsisi nähdä vaivaa eli pakata ja jonottaa ja odottaa. 

Haluan nähdä aina uusia paikkoja, joten en kaipaa nähtyä tai mennyttä. Olen muuttanut todella monta kertaa ja koskaan en ole kaivannut entiseen kotiini. Olenko outo…

3. Mistä aiheista bloggaat ja miksi juuri niistä?

Blogini piti olla puutarhapainotteinen, mutta siitä on kehkeytynyt yleisblogi, jossa jorisen arkipäivän tapahtumistani. Koirapoikien blogi, Myrskyn ja Tuiskun pihapiiri, on pysynyt sisällöltään samana eli kertoo koirien tapahtumista koirien äänellä (muka vitsikkäästi).

4. Minkälaisia suunnitelmia/haaveita on sinulla tulevalle kesälle?

Suunnitelmia on taas enemmän kuin ehdimme tehdä, kuten aina: 1000 neliön marjatarha + kesäkeittiön ympäristö + uutta aitaa puoli kilometriä + 100 kasvin siirto + tonni kivituhkaa + miljoona kuormaa risuja/multaa + työ = kesä 2014.

Joskus piha voi näyttää näinkin epätoivoiselta eli kaatopaikkakuorma odottaa kuljetusta.

5. Musiikin laji joka iskee sinuun parhaiten?

Pidän mieheni musasta ja tilanteen mukaan, joko iskelmistä tai raskaammasta musiikista. Pakko tunnustaa, että harvoin tunnistan esittäjiä ja toisekseen minulla ei ole minkäänlaista lauluääntä. 

Pääsiäistoivotus

Mukavaa Pääsiäistä!

17.4. oli viimeinen virallinen koulupäiväni.

Pääsiäisestä muodostuu minulle päänsisäinen retki...

(Narsissikuva PhotoFunilta.)

Näppäilyjä

Ystäväni Tuulia, jonka kanssa olemme tunteneet 35 vuotta, tuli malliksi kamerakerhoni studiokuvasiltaan. Tuulia on vuosikymmenten saatossa tottunut näppäilyihini ja poseeraa mielellään mallina.

Studiolla harjoittelimme, noh totuuden nimessä, vain katselimme, kun valokuvausta opiskeleva Janne, asenteli ja sääti valoja. Käytössä oli päävalo, sivuvalo ja hiusvalo. Lisäksi valkoiselle taustafondille tehtiin valoilla harmaa liukuväri.

Silmissä pitää olla pilkettä.

 

Ensimmäinen kuvan otin studiolla ja muut kuvat ennen kuin lähdimme studiolle.

 

Tuulia on muuntautumiskykyinen ja siksi mieluinen malli.

Tuulisten Poikien blogissa voit käydä katsomassa mitä tapahtui, 

kun Myrsky pani hurmausvaihteen päälle.

Numeroita, risuja ja samettiruusuja

Muistatko oliko viime vuoden huhtikuun alussa lunta?

Oli, ainakin meidän seutukunnalla. Todisteena ala puolella oleva kuvapari Loimijoesta.

Loimijoki 2.4.2014

Loimijoki (viime vuonna) 2.4.2013.

Meneillään on neljäs kuukausi. Koulua on jäljellä enää viikko ja kaksi tenttiä + uusintakoe tai pari. Mitä saikaan meikämartta viimeisestä matikankokeesta? Sopii tähän teeman hyvin eli nelosen. Joten matikkasuoraksi tuli 1, 2, 3, 4 ja 4. Ei paha. Kiitokset Reijolle (dosentti, yliopettaja), joka jaksoi selittää monimutkaiset yhtälöt ymmärrettävästi.

Tänään perjantaina en mene töihin, vaan keskityn opiskelemaan SAP (Systeme, Anwendungen, Produkte in der Datenverarbeitung tai englanniksi Systems, Applications, Products in Data Processing) ohjelmistoa. Eikös kuulostakin mielenkiintoiselta ja varsinkin helpolta. Tässä minulla on mahdollisuus ottaa toinen uusintatentti. Huoks.

Yhden martan risutalkoot.

Äidilläni on kasvussa topakoita samettiruusuja.

Minä olen luopunut taimetuksista, kun taimistani tulee aina piiiiiiiiitkiä ja honteloita.

Miten kotipihan kaunistaisin

Ostin kirpparilta Kotilieden vuodelta 1928. Lehti on kasvitarhanumero.

Miten kotipihan kaunistaisin.

Kotiliedelle kirjoittanut puutarhaopettaja Maiju Pöyhönen.

"Katselen uutta, vasta perustettua kotia, joka kohoaa viljavien peltojen ja rehevien niittyjen keskellä. Se on kauttaaltaan huolellisesti ja käytännöllisesti rakennettu. Sekä rakennukset että viljelykset todistavat asukkaiden toimeliaisuutta ja tarmokkuutta. Mutta kokonaiskuva tuntuu sittenkin vaillinaiselta. Silmä turhaan hakee sitä viihtyisyyttä, jota jokaisen kodin tulisi ohikulkijalle jo ensi näkemältä herättää. Mistä tämä johtuu? Koti on supistettu vain seinien sisäpuolelle. Heti ulkoseinästä alkaa vieras maailma, kodikkuuden sijaan huokuu vastaasi vain autio alastomuus. Rakennuksilta puuttuu se viehättävä kehys, minkä vain puut, pensaat ja kukkaryhmät voivat niille luoda. Ilman tätä kehystä on kotisi ulkoasu iloton ja eloton."

Aivan ihastuttava juttu hurmaavine kuvineen ja kerrontoineen ja

edelleen ajankohtainen ja paikkaansa pitävä.

 

 

Mainokset olivat mainioita:

Kohteliaisuus miestäsi kohtaan vaatii käyttämään pellavaliinaa.

Fisk. Extra Heavy-reinkailla varustettu auto on varmin kulkuväline maanteillä.

Tekan Ilona kauneussaippua. Joka pala sisältää kauneutta.

Kärsittekö te liikalihavuudesta? Harvoilla ihmisillä on optimumpaino, 

jossa heidän elinvoimansa ja toimintakykynsä pääsevät täysiin oikeuksiinsa.

Kun on niin vilu, että huh-huh. Silloin pitää olla suussa LACRO-pieni, 

joka saa suuria aikaan. Nuka, yskä, katarri käheys on tipotiessään.

Säästäväisyys on hyve, joka tekee kodin onnelliseksi.

Meikämartalla matikantentti keskiviikkona, seuraavalla viikolla hankintatoimen tentti ja SAP-koe. Uusiksi menee ainakin tuotannon ja logistiikan johtaminen -tentti. 17.4. olisi koulu ohi tenttien osalta. Kesä aikaa tehdä haastatteluja opinnäytetyötä varten ja kirjoitella ilman kiirettä. Ehkä tässä vielä elämä voittaa, nyt tuntuu, että olen rutistanut itsestäni ihan kaiken mitä irti saan. Minähän käyn lisäksi puolipäivätyössä, joten onneksi puutarha-aika alkaa tosissaan vasta viikkojen päästä. Määräaikainen työsuhteeni päättyy 18.5.

1000 neliötä hyötypuutarhaa

Sitä saa mitä tilaa ja vähän enemmänkin.

Olen monta vuotta narissut miehelle, että pitäisi saada kunnollinen marjatarha.

No, nyt se unelma vihdoinkin toteutuu.

Raivaamme osan peltoa marja- ja hedelmäpuutarhaksi.

Tilaa tulee olemaan noin tuhat neliötä,

joten kuokka ja lapio saa heilua ahkerasti ennen kuin maa muokkautuu sopivaksi.

Suo, kuokka ja Jussi = pelto, bobcat ja martta.

Pasuunat pukkaavat lehtiä.

Minulla ei ole tänä(kään) keväänä yhtään mitään muuta kasvussa. 

Vastapäiset pellot ilahduttavat muodoillaan.

Aamuna muutamana oli sirppi taivaalla ja maailma liverrystä täynnä.