perjantai 7. tammikuuta 2022

Vannomatta paras

 Mitä tapahtuu,
kun lähdet seuraneidiksi ystävän kanssa
hakemaan hänen tilaamiaan pelargonioita?

Pidin käsiä tiukasti taskussa, etten vaan harhautuisi ostamaan yhtään kasvia.
Mirja, pitää blogia *VEKKI*,
oli tilannut 10 pelakuuta Pelargonitaivaasta Liedosta.


Noh, kuinkas sitten kävikään?
Silmäni pyörivät kuin bingopallot, kun katseeni haravoi taimetuspöytiä.
Pelakuita, en osta, pelakuita, en osta, pelakuita, OSTAN.

Ostovimman laukaisi Australian villipelargonia,
jonka onnistuin tappamaan liikakastelulla viime talvena.
Mukaan tarttui kolme muutakin ihanuutta.



Suloisista suloisin!


Työpöytä näyttää siistiltä,
sillä siivosin töihin liittyvät paperit laatikoihin säilöön.
Kaikki tiettarikurssit on taas peruttu koronan vuoksi.


Miniäkokelaani Mervi on nokkela nainen.
Töissä kastuneiden sukkien tilalle voi vetää jalkaansa sormikkaat.
Voi hyvä tavaton!


Lumimäärä kasvaa.
Koirien labyrintti alkaa jo hahmottua.


 

20 kommenttia:

  1. Ei sitte pysyny käet taskuissa :D
    Onpa siellä paljon lunta! Hätä keinot keksii, mulla oli töissä matkassa usiammatki sukat varalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pysyny, ei, Maarit. :D
      Lunta on sopivasti, tän enempää ei kaivattaisi, mut ainahan sitä tulee lisää, normitalvena siis.

      Poista
  2. Kevät ilman pelargoneja ei tunnu miltään!!

    VastaaPoista
  3. mihinkäs sitä nettimartta karvoistaan pääsisi!!!

    VastaaPoista
  4. Olen samaa mieltä vannomatta paras. Minä ostin viimevuonna amppeli pelargonian mm.vaikka sanoin miehelle että en osta mitään sellaista mitä tarvitsisi sitten talvettaa no nyt sitten tämä kyseinen palakuu talvehtii mökin ruokapöydällä ja on hyvässä hapessa. Minä leikkasin noin kymmenen senttiseksi ne pelargoniat mitkä vein kellariin ja kyllä harmitti kun jouduin heittämään kaikki upeat isot varret roskiin. Tai kokeilin minä yhtä valkoista ruusunnuppu pelargonian oksia juurruttaa mutta minä en ole koskaan siinä hommassa onnistunut.
    Kävin eilen mökin kellarissa katsomassa miten siellä perennat ja muunmuassa pelakuut voi ne mitä sinne vein ja toistaiseksi kaikki hyvin.
    Minulla on niin valtavan suuria nämä vanhat pelargoniat että niitä ei montaa mahdu sisälle talvehtimaan ja ruusun-nuppu pelargoniat eivät tahdo menestyä kellarissa enkä tiedä tästä uudesta amppeliversiostakaan miten sen kanssa olisi käynyt jos olisin sen kellariin kiikuttanut. Saa nähdä miten jatkossa myös minun käy lisääntyykö taas syksyllä talvetettavat kukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaisin, että lisääntyy, Nila. Ollaan me sen verran hurahtaneita, silleen hyvällä tavalla. Sulla on hyvät talvetustilat. En tiedä, miten ne pistokkaat aina heittää henkensä, vaikka useimmilla lähtevät terhakkaaseen kasvuun.

      Poista
  5. Eiköhän pelakuihin saakin sortua :)

    VastaaPoista
  6. Seuraavalla kerralla kasvikauppaan lähtiessäsi tarkista, ettei taskujen pohjilla ole reikiä. Sieltähän ne sormet viimeistään vilahtavat ostoksille, vaikka kuinka olisi vankkoja päätöksiä tehnyt.
    Sitäpaitsi, pelaguihin sortuminen on luvallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, luvan kanssa ostan seuraavat pelakat, Between. Mitä sitä turhaa himmailemaan.

      Poista
  7. Pelargonioita ostan kesäksi, mulla ne ei talvehdi sisällä. Onpa hauskasti keksitty sukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, keväällä saa terhakoita taimia puutarhamyymälöistä. Nämä mun pelakuut on semmosia vanhoja lajikkeita, vaikkapa Evakko 40-luvulta, että niitä yrittää vaalia.

      Poista
  8. kukkia ei ole koskaan liikaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä kanssasi, Sussi. Vanha kiinalainen sananlasku neuvoo, että jos sinulla on 2 leipää, niin vaihda toinen kukkaseen.

      Poista
  9. Kuten Sussi tuossa tuumaa, ei kukkia koskaan ole liikaa :) Minulla on sattunut noin, kun olen päättänyt etten osta lankoja . Kotoa löytyy lankoja, mitä neuloa, mutta aina se joku kerä ihanaa lankaa lähtee mukaan. Hyvin keksityt sukat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarja K, kyllä vaan, semmonen hankinta ei ole koskaan turha, josta syntyy hyvää mieltä ja silmille/sielulle iloa.
      Miniäkokelas on veikeä tyyppi.

      Poista
  10. Noin voi käydä! Mutta jos yhtään lohduttaa, niin hyviä heräteostoksia kuitenkin olivat. Sehän oli selvästi sijoitusta tulevaisuuteen: miten suuri ilo pelakuista onkaan kesällä ja tulevina vuosina, jos vain talvetus onnistuu. Minä olen huomenna menossa siemenostoksille ihan listan kanssa, mutta saa nähdä, maltanko pysyä ennalta päätetyissä lajeissa. Joka vuosi olen päättänyt, että ensi keväänä kylvän vähemmän siemeniä esikasvatukseen ja kuitenkin toukokuussa yllättävän kylmän jakson aikana huomaan olevani pulassa taimien kanssa :D Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se menee, Minna, eli vannomatta paras. On kyllä ihanaa seurata kasvien kasvua siemenstä asti. Ah autuutta!

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...