sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Poropeukalo ja viherpeukalo

 Sää ei ollut jouluisen valkoinen,
vaan totisen harmaa.
Tämä kuva Tammelasta näytettiin Yle Hämeen uutisissa.


Muuta totista joulussa ei sitten ollutkaan kuin sää,
sillä ryhdyimme ystäväni Pirkon kanssa leipasemaan karjalanpiirakoita.
Koska olen allerginen vehnälle, niin sitkoa tuottava jauho puuttui.
Ruisjauhoista tuli melkoisen kovaa taikinaa.

 

Pirkko alusti taikinan sekä pulikoitsi pohjakakkarat.
Minä keitin riisipuuron ja täytin piirakoita.
Arvaatte varmaan kumpi piirakka on minun rypyttämä ja kumpi Pirkon.
Ystäväni herra Y nimitti piirakkani kävynmalliseksi.
Sekös meitä Pirkon kanssa nauratti.
Ai niin, poltin melkein kaikki piirakat karrelle.
Sekin meitä vaan nauratti.


Ei naurunaiheet tähänkään loppuneet.
Minun piti leipoa Seitankinkku.

Ei mennyt ihan pulkkaan.
Kasviskinkusta tuli kuiva käkkänä.
Muistutti enemmän leipää kuin kinkkua.
Huoks.
Seitankinkku päätyi lopulta kasvismakaronilaatikkoon
sipuleiden, tomaattien yms. jatkeeksi.
Oli naurettavan hyvää.
Olen kyllä melkomoinen poropeukalo.


Vietin koirieni kanssa perhejoulua järvenrantatalolla ystäväni kotona.
Herra Y ui tapansa mukaan.
Minä kastoin jalkani polvia myöden.
Ei oikeastaan ollut ihan kauheaa,
nauratti jopa, saunanlauteilla kuumuuden hivellessä sääriä.


Herra Y:llä on viherpeukalo.
Semmoinen joulu tällä kertaa.

Kohta vuosi vaihtuu, ja kohtaamme uusia ilon aiheita.


 

11 kommenttia:

  1. Pitäisi joskus tehdä karjalanpiirakoita! Edellisestä kerrasta taitaa olla jotain 15 vuotta. Ruisjauhoja voitaisiin myydä 500g pusseissakin kun tahtoo jäädä sitten jämät vanhettumaan kaapin perälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tillariina, puuroon kannattaa panna normaalia enemmän suolaa, että tulee makua. Piirakoitten tekeminen ei sinällään ole hankalaa, mutta rypytys ei minulta suju, vieläkään.

      Poista
  2. Mitään ei sitten puuttunut, kun paikalla oli sekä viher- että poropeukalo.
    Kahdesti olen karjalanpiirakoita valmistanut. Ensimmäisellä kerralla niillä olisi voinut rikkoa ikkunoita, ja ulkonäkökin oli kauniisti sanottuna sinne päin. Toisella kertaa oppaana oli piirakka-ammattilainen ja pääsin herkuttelemaan niin katsein kuin kielelläkin.
    Mukavia välipäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kih hih, Between, vai teit frisbeenkovia piirasia. Mainiota. Karjalanpiiraset ovat ruokaista herkkua.
      Kiitos samoin!

      Poista
  3. Ihanaa hauskanpitoa ja kylmänystävä herra Y :)
    Kukkispa mullakin ees kerran kaktus noin, mulla joka kukka kukkii vuorotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, herra Y:llä on mielettömät määrät kasveja ja ISO kasvihuone sekä kellari talvetusta varten.
      Mutta kaktuksesti kukkii, sehän on tärkeintä. Mun kaktuksessa on 4 kukkaa. :)

      Poista
  4. Ihanalta kuulostava perhejoulu ja viherpeukalo :) Leipomuksista viis. Mukavia välipäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Navettapiika!
      Katsoin Yle Areenasta Lauluja rakkaudesta. Liikutuin syvästi.
      https://areena.yle.fi/1-50107960

      Poista
  5. Harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoitteelvat. Näin on. Jos piirakkataikinoita tekisi alvariinsa ja rypyttäisi usein, niin kyllä alkaisi näköäkin tulla.
    pari kertaa olen kokeillut karjalan piirakoiden tekoa, en onnistunut, mutta ehkä ensi kerralla.
    Katsoin myös Lauluja rakkaudesta. Koskettava ohjelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehkä ensi kerralla, harjoitellaan, aimarii.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...