Menetin lavaneitsyyteni

 Nyt se sitten tapahtui.
Innokkaasti tansseissa käyvät tytöt houkuttelivat minut mukaansa lavatansseihin.
Minä en ole koskaan käynyt lavatansseissa,
enhän osaa edes tanssia.

Paikka oli Särkän lava, mikä sijaitsee hienolla paikalla niemenokassa.
Ystäväni Kirsin tanssituttava haki minua tanssiin,
yritin kyllä pyristellä vastaan,
mutta hän joutui parin tanssin verran kestämään
nykivää tempoiluani ja varpaille polkemista.
Elämäni eka ja vika tanssilavakokemus.

Löytö yhdestä vanhasta kirjasta.

Tässäpä mietittävää...

Näkymä työhuoneeni ikkunasta.

Mukava katsella naapurin kaunista pihaa

ja tarkkailla tiellä kulkijoita.

Taulut on ripustettu paikoilleen,

kiitos veljelleni Teemulle.

Lauantaina kävin avustettavani kanssa uimassa ja saunomassa.

Talviturkkia en vieläkään heittänyt pois,

sillä tyydyimme vain kahlaamaan vedessä.

Löylyt ja seura olivat hyviä.

Käväisin myös Torronsuolla,

mutta oli liian lämmintä ja aurinkoista,

että olisi saanut hämyisiä tai sumuisia suokuvia.

Olen käynyt muutamilla treffeillä,
siinä onkin harjoittelua 25 vuoden tauon jälkeen,
ystäväni Kirsi lausahti:
Teet hyvää niille hepuille ketä tapaat.
Oot vähän niiku kasteluveteen laitettua virkistysainetta.

Voiko kauniimpaa kohteliaisuutta puutarhaharrastaja saadakaan...