sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Pipopäinen mies ja kukkapenkki

Soisin jokaiseen huusholliin vähintään yhden pipopäisen vahvan miehen.
Vanhaa kukkapenkkiä piti laajentaa,
että saisin siirrettyä siihen etupihalta pelastettavat kasvit.
Pihamaamme on kosteanakin kovaa, ja lisäksi kivistä,
joten ulkoistin kaivamisen miehelleni.
Muutamassa hetkessä mies kaivaa rouskaisi nurmitupot ylös.
Itselläni olisi samaan hommaan kulunut aikaa vähintään puoli päivää.

Minulle jäi tuppaiden kärräys täytemaaksi,
haraaminen ja tasaaminen.
Hommahan kulkee niin, että ensin kaivetaan istutusalue,
sitten kaivetaan siirrettävät kasvit, 
punnataan ne kottikärryihin ja kärrätään istutuspaikalle.
Ei ole muuten mitään ihan kevyttä hommaa.
Useita tunteja myöhemmin pääsin kärräämään multaa.
Multasäkit ovat kooltaan 60 litraa,
juurikin se koko, mitä on hankala käsitellä.
Tätä menoa minusta tulee syksyyn mennessä maailman vahvin nainen,
tai ainakin meidän pihapiirin vahvin nainen.

Koko päivän hikisen äherryksen tuloksena yksi kunnostettu kukkapenkki.
Taustalla Kasvula, kasvihuoneeni.
Välillä taivas nakkeli rakeita, mutta onneksi aurinkokin paistoi,
niin ei päässyt vilu yllättämään.

Olimme lauantaina koirapoikien kanssa kevätretkellä Saaren kansanpuistossa.
Pipopäinen mies intoutui pitämään luentoa harjun syntyhistoriasta.



22 kommenttia:

  1. Sielläpä on ollut hommissa melkoinen teräsmies ja teräsnainen! Kaikkea kivaa olette tehneet! Olen ehdottomasti samaa mieltä että homman tekee hän, jolla on enemmän hauista, halua tai tietoutta asiasta, oli se sitten kukkamaan laajentaminen, ruuan laitto tai ihan mikä tahansa homma! Kuitenkin hommaa kaikille riittää ja palkkana ihanuuden lisäksi hyvä mieli! Eikä noissa lapiohommissakaan riko itseään kun voimakkaampi ne tekee!

    Aikaisemmissakin postauksissa kaikkea kivaa olette tehneet, kävin niitä tutkailemassa, en vain ole ehtinyt jostain syystä tänne blogistaniaan piipahtamaan ja kommentoimaan!

    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivipellon Saila, kyllä vaan, se tekee, kuka ehtii ja osaa sekä viitsii. Meillä on raskaita hommia melko paljon, kuten kiviä ja maankaivamisia. Onneksi on tuo pitkän vipuvarren omaava mies, joka pyydettäessä tarttuu lapioon ja rautakankeen.

      Taitaa meillä kaikilla mennä enin aika pihalla, joten sama mulla kuin sulla, että kommentointi on jäänyt vähille. Oikein ihanaa sunnuntaita!

      Poista
  2. Olipas ihana tietoisku pipopäiseltä mieheltä. Multasäkit ja siirrettävät kasvit multaisine juurakkoineen menee kuntosali harjoittelusta. Teidän yhteinen uurastus oli tehokasta, kukkapenkistä tuli oikein kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen, kunto kasvaa ja mieli hykertelee, kun tekee pihatöitä. Niin se vaan menee. Toivottavasti pipopäinen mies jutustelee toistekin... :)

      Poista
  3. Sama homma edessä mökin kivikkoisessa maastosta. Mutta aherrus kannattaa, kuten kuvasi osoittaa. Onneksi on noita pipopäitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivisen Vilman piha, pyöritellään ja kieritellään kiviä, sinä siellä ja minä täällä, ja saadaan nättiä aikaiseksi. Pipopäät kunniaan!

      Poista
  4. Jos keksit, mistä niitä lapiohommiin tykästyneitä pipomiehiä löytyy - ilman pipoakin kelpaa - vinkkaa nopeasti tännepäin. Yksi mies tältä tontilta löytyy, mutta hänpä inhoaa yli kaiken lapiohommia. Toisaalta, minä kyllä voin lapioida, jos joku kärräisi ne tuppaat sopivaan paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, himpulanpimpula, kun tää pipopää on ainoo tällä pihalla ja millään en viittis sitä luovuttaa toisille pihoille, ees lyhytaikaseen lainaan. Sori. :)

      Poista
  5. Ja taas tuli yks kohta tehtyä! Hyvä TE! Meirän lippissankaria ei puutarhatyät kiinnosta pätkääkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Navettapiika, pakko tunnustaa, että meijän pipopäätäkään ei pahemmin pihatyöt kiinnosta, mutta tekee kuitenkin. Näyttää siltä, että jotkut askareet ovat jopa mieluisia ja ehkä tärkein syy on se, että hän haluaa pitää minut hyvällä tuulella. ;D

      Poista
  6. Pipopäisen miehen video-tietoiskuun viitaten, sattuuko joku tietämään, että missä päin maailmaa on maailman korkein soraharju? No, jospa itse kerron, eli se on Tampereen Pispalassa. Kaunis paikka sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mika, ai, en olisikaan tiennyt! Pispala on tosi upea paikka ja hienoa, kun se on säilynyt elinvoimaisena.

      Poista
  7. Meiltä löytyy pipoa ja voimaa.. siihen soisi lisäksi kiinnostusta ja aikaansaavuutta, niin homma voisi toimia kuten teillä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susanna, pikkasen pitää pakottaa, aloitus on aina hankalinta, mutta täytyy todeta, että mieheni tekee kaiken minkä pyydän ja vähän enemmänkin. Joten pipo päähän ja pihalle. :)

      Poista
  8. Sellaista tarvittaisiin meilläkin. Juuri eilen kannoin 25kg:n rantakivisäkkiä, ja manailin, kuinka ennen vastaavien säkkien kantaminen sujui meikältä paljon sutjakammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, 25 kg on tosi painava kannettava naiselle, ihan liikaa. Älä vaan nuljauta selkääsi rehkiessäsi.

      Poista
  9. Olipas kiva videonpätkä ja mukavan oloisia puutarhapuuhia =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, jori, pihalla riittää aina puuhaa, isoja ja pieniä. Kunto pysyy hyvänä. ;)

      Poista
  10. Olis tollane mies kätevä olla meilläkin..pipolla tai ilman.Onnen tyttö oot!
    Isännällä kun toi mielenkiinto ei riitä puutarhaan asti.
    Voimaa kyll olis ku nostaa munkin tosta vaan ja minähän en oo kevyt..hih

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TainaT, taitaa olla harvassa puutarhasta (aidosti) kiinnostuneet miehet. Täydet pisteet annan omalle ukolleni, kun tekee vaikkei niin innostaskaan pihahommat. Olen tosiaan onnen tyttö, kun mulla on mukava, huumorintajunen ja raamikas mies. Vaik varmasti on sunkin miehes käypänen.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...