Kävin veljeni Teemun kanssa hyvästelemässä lapsuuden seudut.
Minä olen syntynyt Iisalmen Pörsänmäellä.
Veli sentään Hämeessä.
Hiekkatie oli kapea ja pölyinen,
ei siis mitään muutosta lapsuuteen.
Edellisestä vierailustamme ehti kulua lähes 20 vuotta.
Marssimme reippaasti syntymäkotini pihalle.
Talon nykyinen isäntä tuli ovelle vastaan.
Esittelin meidät ja asiammme.
Saimme luvan kuvata pihalla.
Pääsimme käymään myös pirttiin.
Tutut olivat hirret seinissä.
Jopa savusauna oli vielä pystyssä ja pihlaja sen vieressä.
Olen siellä kylpenyt viikon ikäisenä ensimmäisen kerran.
Seuraava kohde oli mökkipihamme,
jossa on samat asukkaat,
joille myimme mökin vuonna 1996.
Veli kuvaa uimalampea.
Kaikki rakennukset olivat paikoillaan,
saman väriset ja tutut.
Pörsänmäellä riittää pöliseviä hiekkateitä.
Yövyimme Iisalmessa.
Hotelli oli erikoinen.
Hotel Golden Dome.
Suosittelemme.
Hotellin edessä oli aamulla Klamydian keikkabussi.
Valitettavasti bändiläiset nukkuivat,
kun lähdimme,
mutta pitihän sitä hassuttelukuva ottaa.
Teemu poseeraa pääkadulla.
Sekin oli samanlainen kuin muistoissa.
Iisalmi oli panostanut kukkaistutuksiin.
Iisalmen hautausmaa on järven rannalla.
Kävimme jättämässä hyvästit,
sillä tuskin enää palaamme.
Mutta isä, ukit, mummut, tädit, eno ja setä
säilyvät aina sydämissämme.
Tapasimme reissussa neljä serkkua,
90-vuotiaan enomme ja hänen vaimonsa.
Heidän takiaan tämä reissu tehtiin.
Lupasin äidille, että käymme lohduttamassa heitä.
Tapaaminen oli surullista ja iloista...